Nuoret kokevat kuitenkin suunnitelmien tekemisen tärkeänä, heidän asioitaan edistävänä tekijänä.
Pro gradu-tutkielmani käsittelee nuorten omia kokemuksia sijaishuollon aikaisesta osallisuudesta ja suunnitelmallisesta sosiaalityöstä. Haastattelin tutkimuksessani neljää sijaishuollosta itsenäistynyttä nuorta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada nuorten oma ääni kuuluviin. Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitetaan eniten 13–17-vuotiaita nuoria (1). Sijoitus tapahtuu usein nuoruudessa, jolloin nuori käy läpi monia muutoksia liittyen fyysiseen kasvuun, ajattelun kehittymiseen ja erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin (2). Nuoren elämäntilanne on usein hankala niin sijoitukseen jouduttaessa, kuin myös sen aikana. Haastattelemani nuoret kokivat, ettei heitä ole kuunneltu eikä heidän mielipiteitään ole otettu huomioon. Nuorille eivät sijoitukseen johtaneet syyt olleet aina selkeitä, mikä haittaa yhteisen ymmärryksen syntymistä vallitsevasta tilanteesta. Ilman yhteistä ymmärrystä vallitsevasta tilanteesta on myös vaikeaa asettaa yhteisiä tavoitteita jatkotyöskentelyyn. Nuorten on vaikea motivoitua ja sitoutua suunnitelmien toteuttamiseen, mikäli he eivät ole asioista samaa mieltä muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmallisen sosiaalityön lähtökohta onkin hyvin ja huolellisesti tehty tilannearvio. Huolestuttava huomio tutkimuksessa oli, etteivät sosiaalityöntekijät tapaa nuoria muutoin, kuin yhteisissä tapaamisissa. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulisi tavata nuorta riittävän usein nuorten mielipiteiden selvittämiseksi. Luottamuksellista suhdetta ei voida saavuttaa ilman riittävää ajankäyttöä nuorten tilanteiden läpikäymiseksi. Sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaresursseja tavata nuoria ja nuorten osallisuus omissa asioissaan jää ohueksi. Nuorilla itsellään on paras tieto omista asioistaan, mikä jää usein varjoon aikuisten esittäessä omia näkökulmiaan. Nuorille ei tarjota riittävästi erilaisia mahdollisuuksia esittää mielipiteitään, jolloin nuorten oma osallisuus näyttäytyy näennäiseltä ja ohuelta. Nuoret tarvitsevat aikaa luottamuksellisten suhteiden luomiseksi ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Sijaishuoltopaikkojen merkitys korostuu nuorten osallisuuden mahdollistajana. Sijaishuoltopaikkojen tehtävänä on vastata nuorten tasapainoisesta kehityksestä ja hyvinvoinnista nuorten yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti sekä tukea nuorten itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisuuteen (3). Sijaishuoltopaikkojen tulee edistää nuorten osallisuuden mahdollistumista eri menetelmien avulla. Ne eivät kuitenkaan valmenna nuoria riittävän varhain eivätkä riittävän hyvin itsenäiseen elämään (4.), minkä totesin myös tämän tutkimuksen myötä. Sijaishuoltopaikoissa tulisi toteuttaa suunnitelmallista työtä yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Hoito- ja kasvatussuunnitelmat suunnitelmallisen työn työvälineinä ovat tärkeässä asemassa sijaishuollon aikana, joiden avulla asetetut tavoitteet tulevat nuorille näkyviksi. Nuoret tulee pitää suunnitelmallisen työn keskiössä. Tärkeää on mahdollistaa heidän osallisuutensa suunnitelmallisen sosiaalityön toteutumiseksi. Tarvitaan riittävästi aikaa nuorten kuuntelemiseen, yhteisen ymmärryksen löytymiseen sekä yhteisten tavoitteiden laatimiseen. Sijaishuoltopaikoissa tehtävän työn tulee edistää nuorten osallisuutta sekä kasvamista aikuisuuteen. Päivi Leinonen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta sosiaalityön oppiaine Lapin yliopisto Kirjoitus pohjautuu sosiaalityön pro gradu-tutkielmaan ”Nuorten kokemuksia osallisuudesta ja suunnitelmallisesta sosiaalityöstä sijaishuollon aikana”. Lähteet 1. Hestbæk, Anne-Dorthe & Skivenes, Marit & Pösö, Tarja 2014: Child protection systems within the Danish, Finnish and Norwegian welfare states–time for a child centric approach?. European Journal of Social Work 17 (4), 475–490. 2. Nurmi, Jan-Erik & Ahonen, Timo & Lyytinen, Heikki & Lyytinen, Paula & Pulkkinen, Lea & Ruoppila, Isto 2014: Ihmisen psykologinen kehitys. PS-kustannus. Jyväskylä. 3. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. 8.4.1983/361. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361. 4. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 6/2012: Tuloksellisuustarkastuskertomus Lastensuojelu. Helsinki. http://www.vtv.fi/files/3161/06_2012_lastensuojelu_netti.pdf. Viitattu 16.11.2015. |
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |