Julkisen palvelun asiakas on arvokas voimavara palvelujen kehittämisessä ja niiden tuotannossa11/12/2017
Osallistamalla vanhempia varhaiskasvatuksen palvelutuotantoon sekä sen kehittämiseen voidaan tuottaa parempia lapsen edun huomioon ottavia palveluja. Avoin tiedonkulku ja kiinnostus osallistamisen toteuttamiseen ovat osallistamisen sekä yhteistuotannon onnistumisen edellytyksiä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani onnistuneen osallisuuden ja yhteistuottajuuden edellytyksiä julkisessa varhaiskasvatuspalvelussa. Onnistuneen osallisuuden ja yhteistuottajuuden edellytyksiksi nousi 6 eri kokonaisuutta:
Monessa kohtaa nämä eri kokonaisuudet sivuavat toisiaan molemminpuolisen luottamuksen ollessa pohjana onnistumisen edellytyksenä. Esittelen näistä tarkemmin tiedon ja kiinnostuksen kokonaisuuksia onnistumisen edellytyksinä. Osallistamisesta ja osallistumisesta pitää kiinnostua Asiakkaiden ja organisaation molemminpuolinen kiinnostus toisiaan kohtaan on yksi tärkeimmistä edellytyksistä onnistuneessa osallistavassa ja yhteistuottavassa julkisen palvelun kehittämisessä. Vuorovaikutuksessa organisaation tulisi olla aloitteellisena osapuolena, joka luo mahdollisuudet asiakkaille omilla kulttuuri- ja toimintatapamuutoksillaan päästä vaikuttamaan. Asiakkaan on turha yrittää osallistua ilman organisaation aloitteellisuutta ja luotuja osallistamisen mahdollisuuksia. Virkamiesten yritykset osallistaa asiakkaita koettiin osittain turhiksi alhaisen osallistumiskiinnostuksen vuoksi. Asiakkaiden kiinnostus osallistamiseen herää usein vasta heidän kohdatessaan ongelman julkisessa palvelutuotannossa. Palveluiden kehittämiseen tulisi osallistua myös ennen ongelmien esiintymistä. Kuntalaisen rooli muuttuu aktiivisemmaksi tulevaisuudessa palveluiden kehittämisessä sekä suunnittelussa, koska ”kukaan ei voi tietää mitä mä tarviin, jos en mä sitä itse kerro”. Lause on nostettu esiin tutkimuksen aineistosta. Toivottujen yksilöllisten palveluiden suunnittelu ilman kuntalaisten omaa osallisuutta ei ole mahdollista. Kuntalaisten kiinnostuksen herättäminen on osallisuudessa hallinnon vaikeimpia haasteita, koska näkemykset eivät kohtaa asiakkaiden kanssa. Asiat, joita asiakkaat pitävät tärkeinä ja joihin he haluaisivat osallistua, eivät ole hallinnon mielestä asioita, joihin asiakkaiden apua välttämättä kaivattaisiin ja päinvastoin. Tieto ja sen välittäminen osallisuuden edellytyksenä Vanhempien kiinnostusta vaikuttamiseen laskee tiedon puute kehitettävistä asioista. Vanhemmat kokivat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa käytettävissään silloin, kun heitä pyydetään osallistumaan. Organisaatio voisikin selittää konkreettisesti ja avoimesti mitä heidän suunnittelemansa muutokset tarkoittaisivat vanhempien oman lapsen kohdalla ja mitä muutoksia nämä toisivat juuri lapsen päivittäiseen kokemusmaailmaan. Ruuhkavuosiaan elävillä vanhemmilla ei ole mahdollista kerätä tietoa eri paikoista ja muodostaa näin kantaansa käsiteltävään asiaan. Virkamiesten olisi hyvä huomioida osallistettava asiakaskunta ja tuoda tietoa kootusti sekä avoimesti vanhemmille näiden osallisuuden mahdollistamisen tueksi. Virkamiehet katsovat tiedon välittämistä hieman eri näkökulmista kuin asiakkaat. Tietoa välitetään siitä, miksi vanhempien olisi tärkeä osallistua kehittämiseen eikä siitä, mihin vanhempia pyydetään osallistumaan. Varhaiskasvatuksessa toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää, jotta vanhemmat ymmärtäisivät mitä lapsen hoitopäivän aikana tapahtuu. Vuorovaikutus ja tiedon kulku onkin varhaiskasvatuksessa hyvää ja avointa, mutta noustessa makrotasolle pois asiakasrajapinnasta tiedon kulku pysähtyy, toiminta muuttuu sulkeutuneemmaksi ja vaikutusmahdollisuudet vähenevät. Tunne vaikutusmahdollisuuksien todellisuudesta on tärkeä elementti asiakkaiden kiinnostumisessa. Ilman tunnetta todellisista vaikutusmahdollisuuksista organisaation yritykset osallistaa kääntyvät organisaatiota itseään vastaan. Osallistumisyritysten tarkoitusperiä epäillään, esimerkiksi kyselyiden voidaan kokea oleva hämäystä tai ne voivat olla vain pakollisia merkityksettömiä suorituksia, joita organisaatio tekee täyttääkseen lakipykälät. Organisaation ja asiakkaiden tulee luottaa toisiinsa ja toistensa tarkoitusperiin. Onnistuneen osallistamisen taustalla on molemminpuolinen luottamus ja avoimuus. Avoimella tiedottamisella ja muulla tiedon välittämisellä voidaan lisätä asiakkaiden kiinnostusta osallistavaan kehittämiseen ja palvelutuotantoon. Kun nämä ovat kunnossa, ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti onnistunutta osallistavaa julkista palvelutuotantoa. Ilona Viinikka Lapin Yliopisto Kirjoitus pohjautuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Kukaan ei voi tietää mitä mä tarviin, jos en mä sitä itse kerro” – Onnistuneen osallisuuden ja yhteistuottamisen edellytyksiä varhaiskasvatuspalvelun kehittämisessä. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |