”Missä olet töissä?” tai ”Mitä teet työksesi?” Nämä ovat ensimmäisten kysymysten joukossa, kun tutustumme uuteen ihmiseen tai juttelemme pitkästä aikaa tuttavan kanssa. Kuinka reagoit, jos toinen vastaa olevansa työtön tai hiljattain irtisanottu? Oletko valmis kuuntelemaan toisen kuulumisia pidempään, vai haluatko ohittaa kiusallisen tilanteen mahdollisimman nopeasti?
Yt-neuvotteluista on tullut arkinen väline yrityksen toimintojen tehostamisessa ja sopeuttamisessa. Pro gradu –tutkielmassani olen pyrkinyt narratiivisesti selvittämään uuden identiteetin rakentumista ja sitä, millä tavoin kertomus irtisanomisesta muuttuu, kun tapahtuneeseen saadaan ajallista etäisyyttä. Tarkoitukseni on ollut hahmottaa keinoja, joilla irtisanottujen identiteetin eheytymistä voitaisiin tukea osana yrityksen irtisanomisen menettelyihin liittyvää henkilöstöstrategiaa. Irtisanottu kadottaa ammatillisen identiteettinsä Identiteetti on kehys, joka muodostaa yksilön käsityksen itsestä toimijana ja osana yhteiskuntaa. Koska työn merkitys ihmisen identiteetille on suuri, koskee työpaikan menetys niitä henkisiä rakenteita, jotka ohjaavat jokapäiväistä käyttäytymistä ja psyykkistä hyvinvointia. Irtisanotulle sosiaalinen tuki ja positiivinen palaute ovat tärkeitä. Siksi on annettava tilaa ja aikaa kertoa irtisanomisesta kokemuksena sekä siihen liittyvistä tunteista. Ilman kuuntelijaa ja tältä saatua tukea uuden identiteetin rakentuminen ei ole mahdollista tai ainakin vaikeutuu merkittävästi. Mikäli perheen ja läheisten ystävien tukiverkko on olematon, voi tasapainon saavuttaminen uuden ja vanhan minuuden välillä jäädä saavuttamatta. Tämä saattaa johtaa pitkittyneeseen työttömyyteen ja psyyken ongelmiin. Erityisesti ikääntyville työntekijöille itsensä uudelleenlöytäminen on merkittävä tekijä jälleentyöllistymisessä ja uusien mahdollisuuksien kartoittamisessa Tuen tarve vaihtelee Irtisanotulle tarjottu tuki kattaa yleensä joukon toimia, joilla pyritään tukemaan mahdollisimman nopeaa uudelleentyöllistymistä. Näitä ovat esimerkiksi taloudelliset avustukset uudelleenkouluttautumiseen tai opastaminen työnhakuun liittyvien dokumenttien laadinnassa. Tämä tuki yksin ei mielestäni ole riittävä sosiaalisen ja eettisen vastuun näkökulmista tarkasteltuna. Uudelleentyöllistymisen ja ammatillisen minäkuvan ylläpitämiseksi esitän, että irtisanotuille pyrittäisiin heti irtisanomisen jälkeen järjestämään myös keskusteluapua. Tämän avun tulisi kestää riittävän pitkään yksilölliset erot huomioon ottaen. Tällainen työnantajan järjestämä tuki voi olla vertaisryhmätoimintaa tai ammatillista ryhmäterapiaa. ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas” Tämä pätee myös irtisanomisten seurauksiin yrityksen maineelle. Kun yritys irtisanoo, se keskittää huomionsa jäljelle jäävistä työntekijöistään huolehtimiseen. Tämä on ymmärrettävää työvoiman pysyvyyden ja tuottavuuden näkökulmista. On kuitenkin muistettava, että irtisanotuilla on suuri tarve käydä läpi kokemaansa, ja sosiaalisen median kautta leviävät myös irtisanomiseen liitetyt kokemukset nopeasti ja laajalti, niin hyvässä kuin pahassa. Tämä kasvattaa osaltaan tarvetta maineriskien hallinnalle. Siksi yritysten tulisikin perehtyä aiempaa enemmän myös siihen, millä tavalla irtisanottujen työntekijöiden hyvinvointia tuetaan. Sanna Kaattari Hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia Teksti perustuu pro gradu –tutkielmaan ”Hitaasti uusiutuvaa: narratiivisen identiteettityön näkökulma irtisanomisiin” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |