Puolangan kunta ulkoisti sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut peläten palveluiden muuten siirtyvän yhä kauemmaksi kuntalaisilta.
Suomessa palvelut keskittyvät suuriin kaupunkeihin, samalla vieden palveluja pois haja-asutusalueilta. Tämä muutos kiihtyy uuden sote -uudistuksen myötä, jossa alueiden palvelun tarjontaa keskitetään entisestään isoihin kaupunkeihin. Muutamat pienet kunnat ovat vastanneet tähän kehitykseen ulkoistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon. Ulkoistamisessa kunta antaa vastuun palveluiden tuotannosta yksityiselle yritykselle. Palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnalla. Ulkoistamisen avulla turvataan lähipalvelut Puolanka hakee palveluiden säilymistä alueellaan ulkoistamalla sosiaali- ja terveyspalvelut yksityiselle palvelun tuottajalle. Attendo on vastannut Puolangan kunnan sote-palveluista vuodesta 2013 lähtien. Samanlaiseen ratkaisuun on päätynyt esimerkiksi Rääkkylän kunta. Ulkoistamisen ajatellaan pitävän kunnan peruspalvelut oman kunnan alueella. Puolangalla on ulkoistamisen jälkeen saatu palkattua vakituiseksi lääkäreitä sekä terveyden- että suunterveydenhuoltoon. Palveluihin on myös päässyt paremmin kuin aikaisemmin toteutetun Kainuun kuntayhtymän aikaan. Päivystys puolestaan siirtyi aluksi kauemmaksi, mutta toteutetaan nyt terveydenhuollon osalta Kajaanista käsin. Sosiaalityön päivystys ei noussut esille tutkimieni lehtiartikkeleiden kautta. Ulkoistamisella haettiin myös kustannussäästöjä. Attendo pystyi tuottamaan samat palvelut halvemmalla. Piilokustannuksista, joita muualla on havaittu ulkoistamisen seurauksena, ei lehdissä ole mainintaa. Ulkoistamisen kilpailutuksesta aiheutuneista kustannuksista ei mainita. Ulkoistamalla palvelut Puolangan kunta sai pidettyä kustannukset kurissa sekä turvattua palvelut Puolangalle. Ulkoistaminen ei kuitenkaan sujunut ilman hankaluuksia Puolangan kunta sai vastata ulkoistamisen tuomista haasteista valvoville viranomaisille ja muille yhteistyökumppaneille useaan otteeseen. Keskustelua käytiin vanhusten hoidosta ja asumisesta, työnkuvan muuttumisesta ja työmäärän lisääntymisestä, päivystyksen hoitamisesta niin sosiaali- kuin terveydenhuollossa sekä kuulumisesta sairaanhoitopiiriin. Puolangan kunnan ulkoistamisen seurauksena puolankalaiset vanhukset kotiutettiin takaisin Puolangalle. Puolangan kunta ei kuitenkaan heti osannut nimetä paikkaa minne vanhukset kotiutetaan. Samaan aikaan valvovat viranomaiset kielsivät toiminnan vanhusten yksikössä, koska tilat eivät vastanneet tämän päivän vaatimuksia. Puolanka Attendon kanssa kuitenkin käytti tiloja kiellosta huolimatta. Vanhusten palveluissa myös työntekijöiden tehtävänkuvat muuttuivat siten, että hoitohenkilökunta alkoi esimerkiksi valmistaa aamupalaa asiakkaille. Työntekijämäärä muuttui sairaanhoitajatilanteen paranemisella ja hoitajien vähentämisellä. Sairaanhoitopiiriin kuuluminen aiheutti epäselvyyttä ja johti ”ambulanssiralliin” Puolangan kunnan kuuluminen sairaanhoitopiiriin oli keskustelun alla, koska Pohjois-Pohjanmaan- eikä Kainuun sairaanhoitopiiri halunnut ottaa Puolangan kuntaa jäsenekseen. Tilanne korjaantui vasta valvovien viranomaisten puuttuessa asiaan. Puolangan kunta kuuluu taas Kainuun sairaanhoitopiiriin. Puolangan kunnan päättäjät pyrkivät tekemään yhteistyötä osapuolten kanssa. Lehdissä paljon kirjoittelua saanut ”ambulanssiralli” tarkoittaa puolankalaisten asiakkaiden kulkemista Oulun, Kajaanin ja Kuusamon väliä. Välillä jopa siten, että ambulanssikuljetuskaan ei tiennyt minne potilas tulisi viedä. Kesken kuljettamista Kuusamoon saatettiin soittaa ja ilmoittaa, että asiakas tuleekin viedä Ouluun tai Kajaaniin. Tämä johtui huonosta organisoinnista kunnan lääkärin mukaan. Alun haasteiden jälkeen nämä perustoimintaa vaikeuttaneet asiat on saatu korjattua. Ilman vastausta sosiaalityössä jäi monikin asia Muutoksesta ei kuitenkaan muodostunut tarkkaa kuvaa, koska sen tutkiminen oli haastavaa. Tutkin Puolangan kunnan ulkoistamista alueen kolmen lehden kautta sisällönanalyysin keinoin. Lehdissä eniten keskustelutilaa sai terveydenhuolto: sairaanhoitopiirin jäsenyys, päivystyksen hoitaminen ja lääkäritilanteen paraneminen. Sosiaalityön osalta keskustelua käytiin varsin vähän ja pinnallisesti. Keskusteluun eivät nousseet muualla yhteiskunnassa puhututtaneet sosiaalityön resurssit, huostaanotot ja sijoitukset, eikä myöskään aikuissosiaalityön puolelta toimeentulotuki, vammaispalvelut tai päihdepalvelut. Yleisesti todettiin palveluita olevan kunnassa. Ulkoistettujen sosiaalipalveluiden kuvaaminen jäi tutkimissani lehdissä hämäräksi ja sosiaalityöstä kirjoitettiin vaan paikallisessa Puolanka – lehdessä, mutta ei Kainuun Sanomissa eikä Ylä-Kainuussa. Sosiaalityö ei ole kiinnostava kirjoittamisen aihe. Sosiaalityössä ulkoistaminen näyttäytyi työmäärän lisääntymisenä ja samalla kulkemisen vähentymisenä työmatka-ajon vähentyessä. Vastaamatta jäi sosiaalityöntekijän toimenkuvan muuttuminen sekä asiakkaiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, jotka ovat lähipalveluiden tavoitteena, ja joka oli Puolangan kunnan päättäjien tavoite koko ulkoistamisprosessissa. Kuntalaisten ääntä ei kuultu tarpeeksi Kuntalaisten ja asiakkaiden äänen kuuleminen jäi vähäiseksi ulkoistamisprosessin eri vaiheissa. Kuntalaisille järjestettiin kuulemistilaisuuksia, mutta avointa keskustelua prosessin eri vaiheissa ei ollut. Äänessä ja toiminnassa keskeisinä henkilöinä olivat kunnan päättäjät ja valtuutetut. Ulkoistamisen jälkeen terveydenhuollon peruspalvelut toteutuvat Puolangan kunnassa paremmin. Tämä tulee selvästi esille lehtiartikkeleissa. Lähipalvelut toteutuvat kunnassa perusterveydenhuollon saatavuuden paranemisena. Sosiaalityön saatavuuden muutoksesta lehdissä ei kirjoitettu. Jäin pohtimaan, mihin katoaa sosiaalityö, kun keskustellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta? Mari Hast Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Lapin yliopisto Teksti perustuu yhteiskuntatieteiden, sosiaalityön pro gradu – tutkielmaan, ”Puolanka palveluidensa perässä – Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen lehtiartikkeleiden pohjalta” Kuka johtaa ja ketä, kun kyse on itsensä johtamisesta? Miten itseään voi muka johtaa? Voiko ja kannattaako itsensä johtamista tutkia?
Tutkimusten mukaan tiedostettu itsensä johtaminen tekee ihmisestä tehokkaamman. Johdamme itseämme osittain samanlaisilla tavoilla kuin johdamme toisia, vaikkapa keskustelemalla (tai käskyttämällä). Psykologiassa tätä kutsutaan sisäiseksi puheeksi. Itsensä johtaja pyrkii järjestelmällisesti tiedostamaan omia, haitallisia ajattelutapojaan ja muokkaamaan ajattelustaan rakentavaa. Aivan kuten muidenkin johtamisessa, itsensä johtamisessa pyritään jossain määrin hallintaan. Hallinnan kohteena voivat tutkimukseni mukaan olla esimerkiksi tunteet, roolit ja työnteon tahti. Itsensä johtamista kannattaa tutkia, jos ajatellaan, että yhteiskunta, organisaatio tai ihmisyksilö hyötyisi tehostamisesta. Tai jos ajatellaan, että ihmiset olisivat onnellisempia, jos he pystyisivät hakemaan tekemisen iloa positiivisesta ajattelusta. Itsensä johtamista ollaan tutkittu jo vuosikymmenten ajan. Perinteinen malli on melko mekaaninen ja yksinkertaistettu. Ihminen tiedostaa haitallisen ajattelun ja muokkaa siitä rakentavampaa. Selvitin pro gradussani laadullisen tutkimuksen keinoilla, miten suomalaisen suuryrityksen johtajat kokevat itsensä johtamisen. Miten itseä voi johtaa? Ajallisesti itsensä johtamista tapahtuu tutkimukseni mukaan neljällä erilaisella aikajänteella. Yleensä itsensä johtamisen teoriassa puhutaan vaiheittaisesta ajattelun muokkaamisesta. Tutkimukseni mukaan ajattelun tiedostaminen ei tapahdu silmänräpäyksessä. Haitallisen ajattelun tiedostamista edeltää yleensä näköalattomuuden, toivottomuuden tai turhautumisen jakso, joka pakottaa itsensä johtajan ajattelemaan tapaansa ajatella.Tiedostamisen lisäksi on tärkeää työstää ja muokata ajattelumallia. Ajattelun muokkaaminen ei kuitenkaan usein ole ihan niin kaavamaista, kuin mekaanisen mallin perusteella voisi olettaa. Johtajat kuvasivat myös jatkuvaa itsensä johtamista, josta puuttuivat vahvat tiedostamisen hetket. Johtajat pikemminkin pyrkivät koko ajan olemaan tietoisia ajattelustaan ja kehittämään ajattelutapojaan haluamaansa suuntaan. Itsensä johtamiseen ei aina pysty juuri oikealla hetkellä. Silloin ajattelun muokkaaminen voi olla reflektoivaa. Tilanne on jo ohi, mutta johtaja alkaa jälkikäteen reflektoida ajattelutapaansa. Vaikkei mennyttä tilannetta enää saa muutettua, voi ajan kanssa reflektoitu ajattelumallin muokkaaminen olla hyödyllistä seuraavaa samankaltaista tilannetta varten. Itsensä johtamista tapahtuu jopa ennakoivasti. Johtaja saattaa tuntea omat heikot kohtansa ja miettiä, miten voisi kehittää niitä. Siten hän voi välttää haitallisten ajattelutapojen aktivoitumisen tulevassa tilanteessa. Itsensä johtamisen työkalut Haluan esitellä vielä lopuksi erilaiset tavat, joilla tutkimukseni johtajat muokkasivat ajatteluaan. -Positiivinen ajattelu: Pyrkimys nähdä asiat rakentavassa valossa vie pidemmälle kuin toivottomuuteen jämähtäminen. Jos positiivisuus tuntuu hankalalta, voi kokeilla esimerkiksi miettiä pahinta mahdollista tilannetta. Kun tilanteen karrikoi oikein pitkälle, lopulta usein huomaa, ettei maailma kaadu yhden ihmisen epäonnistumiseen. -Tunteiden hallinta: Joskus on hyvä katsoa itseä kuin ulkopuolelta ja miettiä, miksi tuntuu tältä. Tunteiden hallinnassa onnistumista edistää itsensä tunteminen. Kun ymmärtää itseään, on helpompi miettiä järjellä myös tilanteissa, joissa tunteet pyrkivät viemään vallan. -Roolin hallinta: Erityisen hankalissa tehtävissä johtajat saattoivat pohtia, mitä ihmisen hänen kengissään odotetaan tekevän. Ihmisellä on erilaisia rooleja, yksi niistä on “työminä”. Erityisesti johtajan roolissa on hyvä tiedostaa, miten oma mieliala vaikuttaa koko työyhteisöön. -Aktiivinen tiedostaminen: Johtajat pyrkivät herkistämään mielensä henkilökohtaisille kehityskohteilleen. Aktiivinen tiedostaminen saattaa auttaa, kun ihminen yrittää ottaa käyttöön uutta tapaa ajatella. -Tauottaminen: Tietoinen hidastaminen ja tauon pitäminen voi olla tarpeen, jotta ihminen pystyy muokkaamaan ajatteluaan. Pää kolmantena jalkana juostessa ajattelu menee usein automaattivaihteelle. Silloin voi olla hankalaa edes huomata mitä ajattelee. -Sisäinen puhe: Joskus on hyvä pitää kehityskeskustelu itsensä kanssa. Toisinaan riittää huomautus tarpeesta muokata omaa ajattelua. Suomalaiset johtajat myönsivät käyttävänsä sisäistä puhetta melko vähän itsensä kannustamiseen, vaikka amerikkalaisessa tutkimuksessa se on yksi sisäisen puheen tärkeimmistä tehtävistä. Joskus suomalainenkin johtajat kuitenkin uskalsi myöntää itselleen “Tuon minä tein kyllä hyvin!” Anna Schoonover, Hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Lapin yliopisto Kirjoitus pohjautuu pro gradu tutkielmaan: Johtajien rakentava ajattelu: Tulkitseva fenomenologinen tutkimus itsensä johtamisen ajatteluprosesseista ja -strategioista |
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |