Millä tavoin monikulttuurisuus näyttäytyy varhaiskasvatuksen työyhteisöissä? Miten monikulttuurista rekrytointia kehittämällä voi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun? Eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä tulee olemaan yhä enemmän työyhteisöissämme kasvavan maahanmuuton seurauksena. Olemme usein melko yksimielisiä siitä, että maahanmuuttajien olisi hyvä työllistyä kotoutuakseen mahdollisimman nopeasti. Useimmiten muun kuin työn vuoksi Suomeen muuttaneet työllistyvät helpoiten aloille, joille ei vaadita korkeaa koulutusta ja aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta. Muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä varhaiskasvatus kuuluvat näihin työllistäviin aloihin. Pääkaupunkiseudun päiväkodeissa monikulttuurisuus niin asiakkaiden kuin työntekijöiden suhteen on monilla alueilla arkipäivää. Monikulttuurisuus päiväkodin työyhteisössä – mahdollisuuksia ja haasteita Monikulttuurisessa työyhteisössä opitaan erilaisuuteen ja sen myötä myös suvaitsevaisuus lisääntyy. Kulttuuritietoisuus laajentuu ja vuorovaikutus lisääntyy väistämättä, kun joudutaan puhumaan asioita auki ja sanoittamaan eri tilanteita. Avoimuus onkin monikulttuurisessa työyhteisössä vuorovaikutuksen edellytys ja usein monikulttuurisen työyhteisön ominaispiirre. Erilaisten näkemysten avaaminen työkaverille mahdollistaa oman työn tekemisen reflektoinnin, mikä edesauttaa työn kehittämistä. Toisaalta erilaisten kielten ja kulttuurien kohdatessa näkemysten eroavaisuudet voivat johtaa myös konflikteihin ja niiden selvittelyihin. Sanoittaminen ja näkemysten selvittely vievät aikaa ja voimavaroja, mikä voi näkyä myös väsymyksenä työyhteisössä. Lisäksi työntekijän puutteet suomen kielessä johtavat usein tuen tarpeeseen sekä työkavereiden että esimiehen taholta. Monikulttuurisessa päiväkodin työyhteisössä työntekijöiden erilaiset kasvatusnäkemykset lisäävät tarvetta avoimelle vuorovaikutukselle. Suomalaisen varhaiskasvatuksen pedagogiikan sisäistäminen ja jaetun kasvatusnäkemyksen löytäminen voi vaatia aikaa ja lisätä tarvetta käydä yhteisiä keskusteluja. Riittämätön suomen kielen taito voi vaikuttaa myös varhaiskasvatuksen laatuun, sillä varhaiskasvatuksen yhtenä merkittävänä tehtävänä on tukea lasten kielen kehitystä ja erityisesti maahanmuuttajalasten kohdalla: opettaa suomen kieltä. Miten voitaisiin taata sekä laadukas varhaiskasvatus että mahdollistaa samalla eri kieli- ja kulttuuritaustaisten parempi työllistyminen? Miten rekrytointiin liittyvällä yhteistyöllä voisi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun? Yhteistyöllä laatua monikulttuuriseen rekrytointiin Tutkin pro gradu –tutkielmassani varhaiskasvatuksen esimiesten eli päiväkodin johtajien kokemuksia monikulttuurisesta työyhteisöstä ja rekrytoinnista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten monikulttuurisuus näyttäytyy varhaiskasvatuksen työyhteisössä ja rekrytoinnissa johtajuudesta käsin, ja millaisia kehittämistarpeita päiväkodin johtajat nostavat esille liittyen monikulttuuriseen rekrytointiin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksestani nousi esille, että esimiehet olivat huolissaan oikeaoppisen suomen kielen välittymisestä lapsille, mikäli työyhteisössä työskentelee eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työntekijöitä. Haasteita ilmenee etenkin niiden työntekijöiden kohdalla, joiden suomen kieltä ei koeta riittäväksi varhaiskasvatuksen tehtäviin. Lisäksi huolen aiheena tutkimuksestani ilmeni valmistuneiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten vähäinen ymmärrys käytännön työympäristöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä, kuten monikulttuurisuudesta. Esimiehet eivät kokeneet tarvitsevansa tukea monikulttuuriseen rekrytointiin, vaan he olivat luottavaisia niin omiin kuin kollegoidensa rekrytointitaitoihin. Esimiehet toivat esille rekrytointiin liittyvänä merkittävänä kehittämistarpeena yhteistyön kehittämisen ja lisäämisen alan oppilaitosten kanssa. Mahdollisina yhteistyömalleina he ehdottivat yhteistyöfoorumeita ja mentorointia. Yhteistyömallit lisäisivät vuoropuhelua koulutuksen ja käytännön välillä, ja sitä kautta saataisiin mahdollisuuksia vaikuttaa molempiin tahoihin. Esimiehet näkivät yhteistyön kehittämisen mahdollisuutena vaikuttaa esimerkiksi valmistuvien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden riittävään suomen kielen hallintaan sekä ymmärrykseen varhaiskasvatuksen käytännön työstä. Sari Harakka Kirjoitus pohjautuu pro gradu –tutkielmaan: ”TÄÄ ON KU BENETTONIN MAINOS” –Varhaiskasvatuksen esimiesten kokemuksia monikulttuurisesta työyhteisöstä ja rekrytoinnista Katso Lapin yliopiston opinnäytteet verkosta: http://lauda.ulapland.fi/ Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |