Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat Rovaniemen aluelautakunnissa hyvin. Osasyynä kokeilun onnistumiseen lienee päätöksenteolle asetettujen yhteisten arvojen mutkaton noudattaminen. Arvoista tärkeimmiksi koetaan tasa-arvoisuus ja avoimuus, joiden avulla julkinen päätöksenteko on yleisesti hyväksyttyä maaseutualueiden asukkaiden keskuudessa. Lapin yliopistossa toteuttamassani pro gradu –tutkimuksessa tarkastelin deliberatiivisen demokratian arvoja ja niiden ilmentymistä paikallisdemokratiassa. Deliberatiivinen demokratia on keskusteluun ja pohdintaan perustuvaa päätöksentekoa, jossa yksilöiden välinen tasa-arvo on kantava voima. Se tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa ryhmässä, jossa jokaisen ääni saadaan kuuluviin. Yhteisöllinen päätöksenteko mahdollistaa ympäröivään yhteiskuntaan liittyvien henkilökohtaisten käsityksien muokkaamisen sekä demokraattisen kasvun. Tätä ilmiötä kutsutaan yleisesti deliberaatioksi. Mahdollisuuksien deliberaatioon liittyy kuitenkin vielä monia haasteita. Deliberaatiota ilmenee myös kotimaassamme, vaikka sen asema ei olekaan korostunut. Tapaustutkimukseni on kohdistettu vuosina 2013–2016 Rovaniemellä toteutettuun aluelautakuntakokeiluun, joka jatkuu myös pilottijakson jälkeen. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla aluelautakuntien puheenjohtajia ja vastaukset on analysoitu laadullisen tutkimuksen sisällön analyysin kautta. Tieteellisen yleistettävyyden tavoittelu ei ollut tutkimukseni tavoite – tarkoituksenani oli pikemminkin tulkita arvoja teorioiden pohjalta sekä tarkastella niitä yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Toiveenani oli laajentaa aiheesta saatavilla olevaa niukahkoa tutkimustietoa ja siten edesauttaa paikallisdemokratian kehittämistä. Tuntemattoman tarkastelu ja uuden oppiminen on ollut kiehtovaa! Tutkimuseettiset kysymykset ovat arvotutkimuksessa keskeisiä, mutta herkästi mielipide-eroja luovia seikkoja. Arvot ovat moraaliperusteisia, tavoiteltavia ja haluttavia käsityksiä, jotka pohjautuvat yksilön näkemykselle häntä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kuten arvot yleensä, myös deliberatiiviset arvot voivat näyttäytyä päätöksentekoon osallistuville yksilöille eri valossa. Julkista päätöksentekoa edeltääkin keskustelua ja pohdintaa, jossa yksilöiden välille syntyy sekä yksilöllinen että kollektiivinen ymmärrys päätettävän asian merkityksistä. Deliberaatio tarjoaa mahdollisuuksia… Asukasosallistuminenko pelottavaa – päinvastoin! Haastateltujen puheenjohtajien mukaan julkiseen päätöksentekoon osallistuminen voi tuntua osallistujasta pelottavalta, jos aiempaa kokemusta asukasosallistumisesta ei ole kertynyt. Kokemuksen puutetta ei kuitenkaan tule nähdä esteenä, vaan pikemminkin kehittävänä haasteena. Kukapa meistä ei olisi kaatunut pyöräilyä opetellessaan? Oman äänen ja mielipiteiden esiintuominen voi olla voimaannuttava kokemus – minun mielipiteelläni on sittenkin merkitystä! Konkreettisen vaikutusmahdollisuuden lisäksi osallistujalle tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omaa henkilökohtaista näkemystään päätettäviin asioihin. Ennakkokäsitykset voivat muuttua ja näkökulma avartua, jolloin myös yksilön tiedollinen kasvu on mahdollista. Yhteiskuntakriittisyys ja demokratian kyseenalaistaminen on sallittua, ellei jopa suotavaa. … mutta myös velvollisuuksia. Kuten sanotaan, kolikolla on kääntöpuolensa. Se mikä antaa oikeuksia ja mahdollisuuksia, tuottaa myös velvollisuuksia. Julkinen päätöksenteko vaatii osallistujaltaan kykyä perustella näkemyksensä, jolloin syntyneiden päätösten tarkastelu ja yhteiskunnallinen oikeutus on mahdollista. Myös ennakoiva valmistautuminen ja saatavilla olevan materiaalinen läpikäynti on tarpeellista. Osallistuminen vaatii itsensä yhteiskunnallista aktivoimista eikä ajankohtaisen tiedon ja oman tietouden ylläpitämisestä ole haittaa. Puheenjohtajilla on keskeinen rooli asukkaiden tiedottamisessa ja sitouttamisessa päätöksentekoon. Deliberaation lopullinen onnistuminen on kuitenkin kiinni yksilön henkilökohtaisessa aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta vaikuttamista kohtaan. Deliberaatioon liittyy myös haasteita, joista keskeisimpinä mainittakoon
Seuraava osallistumismahdollisuutesi voisi olla jo toukokuussa 2017, kun Deliberatiivisen demokratian Instituutti järjestää Vaikuttamiskahviloita Helsingissä, Porvoossa ja Rovaniemellä. Tilaisuuksien teemoina käsitellään muun muassa monikulttuurisuutta, kielikysymyksiä sekä ympäristöasioita. Lisätietoa deliberatiivisesta demokratiasta, järjestettävistä tilaisuuksista sekä muista vaikuttamismahdollisuuksista löydät Deliberatiivisen demokratian Instituutin verkkosivuilta osoitteesta http://www.deliberaatio.org/~delibero/wordpress/ Jos sinulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, mikset käyttäisi sitä? Tiia-Maria Erkkilä Kirjoitus pohjautuu pro gradu –tutkielmaan: ”Deliberatiivisuus ja sen arvot uusimuotoisessa paikallisdemokratiassa – Puheenjohtajien näkemyksen deliberaation toteutumisesta Rovaniemen aluelautakunnissa” Katso Lapin yliopiston opinnäytteet verkosta: http://lauda.ulapland.fi/ Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |