Älykkään erikoistumisen tavoitteena on tunnistaa alueellinen erityisosaaminen ja jalostaa se uutta kilpailukykyä ja innovatiivisuutta tuottavaksi toiminnaksi. Kuitenkin Suomen maakuntien erilaiset haasteet ja resurssiniukkuudet haastavat aidon älykkään erikoistumisen rakentumisen, sillä yksityisten yrityksien rooli toiminnan mahdollistavana tai estävänä tekijänä on liian suuri. Kuva: Pixabay
Älykkäälle erikoistumiselle (Smart Specialisation) on asetettu suuria tavoitteita ja odotuksia Euroopan unionin (EU) toimesta sillä sen nähdään olevan avainasemassa EU:n jäsenvaltioiden ja -alueiden talouskehitykselle. Sen lisäksi se linkittyy vahvasti EU:n tavoitteeseen rakentaa osaamisperustaista tietoyhteiskuntaa Eurooppaan. Älykkäälle erikoistumiselle luodaan aina oma alueellinen erikoistumisstrategia (RIS3-strategia, Regional Innovation Strategy for Smart Specialisation), missä alueen eri toimijat tunnistavat yhdessä alueellisen erityisosaamisen yrittäjälähtöisen lähestymistavan (EDP-process, Entrepreneurial Discovery Process) kautta. Älykkäiden erikoistumisstrategioiden rakentuminen Pro gradu -työssäni tutkin kuinka älykkään erikoistumisen strategiat ovat rakentuneet yhdeksässätoista eri Suomen maakunnan RIS3-strategiassa sekä kuinka alueellinen erityisosaaminen oli niissä tunnistettu. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa niitä erilaisia haasteita, keinoja ja menetelmiä, joita oli hyödynnetty RIS3-strategioiden suunnitteluprosessissa eri sidosryhmien ja toimijoiden yhteistyössä. Tutkielman aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin kautta, jonka avulla tarkasteltiin Suomen maakuntien eri RIS3-strategioiden rakentumisia sekä eri sidosryhmien ja toimijoiden rooleja osana strategiaprosessin suunnittelua. Vaikka älykkäiden erikoistumisstrategioiden rakentumisille oli selkeät ohjeet ja niiden tavoitteet määritelty EU:n toimesta, oli kuitenkin alueellisen erityisosaamisen ja uuden kilpailukykypotentiaalin tunnistaminen suuresti julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja korkeakouluinstituutioiden vastuulla. Julkiselle sektorille muodostui kriittinen rooli RIS3-strategioiden suunnitteluprosesseihin, sillä julkisen sektorin edustajien tehtävinä oli valita mitkä toimijat ja sidosryhmät osallistuisivat RIS3-strategioiden suunnitteluprosesseihin. Tämän takia yrittäjälähtöinen lähestymistapa alueiden erityisosaamisen ja kärkihankkeiden tunnistamisiksi vaikutti julkisen sektorin poissulkemisperusteet sekä toimijoiden ja sidosryhmien valinnat. Tutkielman tuloksista nousi esiin, kuinka harvoin Suomen maakuntien älykkäiden erikoistumisstrategioiden suunnitteluvaiheissa oli huomioitu kaikkia eri sektoreita. Älykkään erikoistumisen keskeinen ydinajatuksena on alueellisen erityisosaamisen tunnistaminen aikaisempien alueellisten ja kansallisten tutkimuksien kautta sekä korkeakouluinstituutioiden, julkisen sektorin, alueen yrityksien ja kansalaisyhteiskuntien muodostamassa yhteistyöverkostossa. Tästä huolimatta kansalaisyhteiskuntia ja yksittäisiä kansalaisia oli harvoin huomioitu osana RIS3-strategioiden suunnitteluprosesseissa, sillä alueellisen erityisosaamisen tunnistamisen reunaehdot rakentuivat pitkälti yksityisen sektorin ehtojen mukaisesti. Tutkimuksen valossa tämä selittyi osittain sillä, että vain harvoilla maakunnilla oli tarvittavia tutkimuslaitoksia, laboratorioita tai riittävää osaamista uusien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) mahdollistamiseksi. Tämän vuoksi yksityisten ja suurten yrityksien rooli älykkään erikoistumisen mahdollistavana tekijänä näyttäytyi suurena. Ilman niiden panoksia, resursseja tai kriittistä massaa, ei aidolle älykkäälle erikoistumiselle ole juurikaan mahdollisuuksia pienemmissä Suomen maakunnissa. Heikommin menestyvillä maakunnilla korkeakouluinstituutioiden rooli korostui suuresti uusien kilpailukykyyn mahdollistavien innovaatioiden tunnistamisessa. Siitä huolimatta yliopistojen ja muiden korkeakouluinstituutioiden mahdollisuudet uusien tuotteiden patentoimiseen sekä jatkojalostukseen olivat kuitenkin vähäiset korkeakouluinstituutioiden toimintaluonteiden vuoksi. Älykäs erikoistuminen ei olekaan niin älykästä EU:n asettamat kestävän, älykkään ja osallistavan talousjärjestelmän rakentumisen tavoitteet älykkäälle erikoistumiselle näyttivät harvoin todentuvan Suomen maakuntien älykkäissä erikoistumisstrategioissa. Suomen maakuntien keskeisimpiä haasteita RIS3-strategian toteutukselle ja suunnittelulle oli alueellinen resurssiniukkuus, osaamisenpuute sekä yritysrakenteen pirstaloituneisuus. Sen lisäksi vain muutamassa Suomen maakunnan RIS3-strategiassa oli kirjattu pyrkimys kansainvälistymiseen tai uusien innovaatio- ja kilpailukykymahdollisuuksien tunnistamisesta. Usein maakuntien RIS3-strategiat olivat rakentuneet suurten yrityksien tai jo olemassa olevien markkinoiden ympärille, eikä täten uusien markkinoiden aluevaltauksille Suomen maakuntien RIS3-strategioissa juurikaan tavoiteltu. Poikkeuksena edellä mainittuun löytyi kuitenkin suurten maakuntien RIS3-strategioista, kuten esimerkiksi Helsinki-Uusimaa, joissa oli tavoiteltu uusia markkinamahdollisuuksia ja kansainvälistymisen ulottuvuuksia. Huomionarvoista tässä on kuitenkin se, että suurissa maakunnissa oli usein jo entuudestaan merkittäviä TKI-toimintaa tekeviä kansainvälisiä yrityksiä. Tulevaisuudessa Suomen maakuntien RIS3-strategiatyössä olisi ensiarvoisempaa keskittyä uusien kilpailumahdollisuuksien tunnistamiseen sekä löytää keinoja kansainvälisten markkinoiden ja sidosryhmien hyödyntämiselle yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kim Anttonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitelma perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Älykäs erikoistuminen Suomen maakunnissa” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |