Myönteistä organisaatiokulttuuria tukeva johtajuus kunnallisen varhaiskasvatuksen kontekstissa edellyttää sekä vahvaa ja päämäärätietoista, että osallistavaa, ihmisläheistä ja myötäelävää johtajuutta. Varhaiskasvatuksen johtamistyö näyttäytyy jatkuvien muutosten keskellä haasteellisena ja uuvuttavana, mutta myös iloa tuottavana.
Pro gradu -tutkielmassani tutkin kunnallisen varhaiskasvatuksen esimiesten käsityksiä johtamistyöstään sekä siitä, millaisella johtajuudella voidaan tukea myönteistä organisaatiokulttuuria erityisesti muutostilanteissa. Haastattelin tutkielmaani seitsemää kunnallisen varhaiskasvatuksen esimiestä, jotka työskentelivät erilaisilla tehtävänimikkeillä taustaorganisaatioissaan. Aineiston analysoin teemoittelemalla. Varhaiskasvatuksen esimies on julkinen johtaja Kunnallisen varhaiskasvatuksen johtaminen on julkisen johtajan tehtävä, jonka sisältöön varhaiskasvatuksen toimialaan liittyvät erityispiirteet tuovat oman sisältönsä. Varhaiskasvatuksen esimiesten näkemysten mukaan varhaiskasvatuksen johtamistyössä korostuu erityisesti pedagogisen johtamisen, mutta myös henkilöstö- ja muutosjohtamisen osa-alueet. Pedagoginen johtaminen näyttäytyy haastateltavien mukaan varhaiskasvatuksen johtamistyön keskeisenä sisältönä, jolle ei kuitenkaan jää riittävästi aikaa, vaan johtajien työajan vievät varhaiskasvatuksen palvelujen arjen organisointi, hallinnolliset tehtävät ja työyhteisöjen johtaminen. Haasteena johtamistyön moninaisuus Kunnallisen varhaiskasvatuksen johtamistyö näyttäytyy haastateltavien kuvauksissa haasteellisena ja ajoittain myös raskaana. Kuormitusta tuottaa erityisesti työn laaja-alaisuus. Johtajat tasapainottelevat varhaiskasvatuspalveluita ohjaavien valtakunnallisten linjausten, mutta myös kuntaorganisaation johdon ja luottamushenkilöiden taholta tulevien päätösten ristipaineessa. Poliittiset päätökset ja talouden asettamat reunaehdot voivat joutua ristiriitaan varhaiskasvatustyötä ohjaavien arvojen kanssa. Myös työyhteisöön liittyvät ongelmat, kuten erilaiset konfliktitilanteet, tuovat haasteita johtamistyöhön. Toisaalta eräs haastateltavista kuvasi, että haasteellisissa tilanteissa työyhteisön joustavuus ja yhteisen hyvän eteen ponnisteleminen tuo myös johtamistyöhön iloa. Koska varhaiskasvatuspalveluita järjestetään yhä enemmän myös ympärivuorokautisesti, johtamistyötä on vaikeaa rajata virkatyöaikaan, mikä puolestaan hämärtää työn ja vapaa-ajan eroa uuvuttaen johtajia. Johtamistyön kuormittavuuteen vaikuttaa myös johtajan saama tuki. Johtajan rooli koetaan yksinäiseksi erityisesti tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen organisaatio on muodostunut siten, että johtajilla ei ole tukenaan muista varhaiskasvatuksen esimiehistä koostuvaa vertaisryhmää. Muutosten vaikutukset johtamistyöhön Kunnalliseen varhaiskasvatukseen on kohdistunut valtakunnallisia uudistuksia viimeisten vuosien aikana. Haastateltavat kuvaavat valtakunnallisten, koko varhaiskasvatusalan toimintaan kohdistuneiden muutosten tuoneen ennakoimattomuutta varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen ja organisointiin kunnissa, mutta toisaalta valtakunnalliset muutokset koettiin pääosin johtamistyötä ja erityisesti pedagogista johtamista tukevaksi. Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman velvoittavuus koettiin johtamistyötä, pedagogista johtamista sekä organisaatiokulttuuria tukevana muutoksena, johon tukeutuen organisaatioissa käydään arvokeskusteluja ja arvioidaan toimintatapoja. Paikalliset muutokset, kuten toimitiloihin tai henkilöstöön liittyvät muutokset, sekä pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden puute kunnallisen varhaiskasvatuksen suunnittelussa nähtiin johtamistyöhön negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä. Yllättävää on, että paikalliset muutokset näyttävät tutkimustulosteni perusteella vaikuttavan varhaiskasvatuksen johtamistyöhön valtakunnallisia muutoksia enemmän. Myönteistä organisaatiokulttuuria tukeva johtajuus Varhaiskasvatuksen toimialaan kohdistuvat muutokset ovat vaikuttaneet monin tavoin myös työyhteisöihin ja ravistelleet niiden kulttuureita. Myönteisellä organisaatiokulttuurilla on vaikutusta muutosten onnistumiseen organisaatioissa, minkä vuoksi sen edistäminen tukee myös muutosten toteuttamista. Tutkimuksessani havaitsin, että kunnallisen varhaiskasvatuksen kontekstissa organisaatiokulttuurin myönteisyyttä tukeva johtajuus kiteytyy neljään kategoriaan: osallistavaan ja tukevaan johtajuuteen, myötäelävään johtajuuteen, jämäkkään johtajuuteen sekä kontekstiin sidottuun, innostavaan muutosjohtajuuteen. Yhtäältä myönteistä organisaatiokulttuuria muutostilanteissa tukee ihmisläheinen ja työyhteisön rinnalla kulkeva osallistava johtajuus, toisaalta kuitenkin jämäkkä, vahva ja suunnan toiminnalle näyttävä johtajuus. Pirita Hihnala Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan: ” ”Sun täytyy itse ensin saada se hehku päälle.” Organisaatiokulttuurin myönteisyyttä tukeva johtajuus muutoksissa kunnallisen varhaiskasvatuksen kontekstissa. ” Lastensuojelun avohuollon tavoitteena on edistää perheen arkea parempaan ja vahvistaa perheiden toimintakykyä. Lastensuojelutyön tueksi on kehitetty erilaisia malleja ja yksi niistä on systeeminen toimintamalli. Pro gradu –tutkielmassani tutkin vanhempien käsityksiä systeemisestä lastensuojelusta sekä sitä, millaisilla tekijöillä on merkitystä lastensuojelun systeemisessä työskentelyssä. Tutkimukseen haastattelin seitsemää vanhempaa, jotka olivat osallistuneet systeemisen toimintamallin mukaiseen työskentelyyn Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen (Essote) alueella. Systeeminen lastensuojelutyö on suhdeperusteista, jossa muutostyöskentely tapahtuu suhteissa. Työskentelyssä korostuu asiakasperheen ja työntekijän välinen vuorovaikutus. (Aaltio & Isokuortti 2019, 11.) Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on tullut Suomeen vuonna 2016 ja sitä on kehitetty siitä lähtien erilaisten hankkeiden kautta (THL 2019). Systeemisen työskentelyn ydin muutostyöskentelyssä
Tutkimusaineistosta analysoin mekanismit, joilla on merkitystä muutostyöskentelyssä. Mekanismeiksi nousivat 1) reflektio, 2) kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen, 3) osallisuus sekä 4) apu ja tuki. Essoten lastensuojelun avohuollossa systeemistä työskentelyä toteutettiin perheen kotona, harrastuspaikoissa sekä viranomaisverkostoissa. Systeeminen viikkokokous on paikka, jossa reflektoiden perheen kanssa on lupa pysähtyä yhdessä tilanteen äärelle miettimään jatkosuunnitelmaa. Systeemisen työskentelyn mekanismeista keskiössä ovat kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä reflektio. Työskentely perheen kanssa voi jäädä merkityksettömäksi, jos asiakasperhe ei koe tulleensa kohdatuksi tai kuuluksi omassa asiassaan. Tutkimukseni mukaan systeemisellä työskentelyllä oli saatu aikaan muutosta perheen arkeen perheenjäsenten ei-toivottavan käyttäytymisen vähentymisenä sekä vanhemmuuden vahvistumisena. Työskentelyllä oli saavutettu asetettuja tavoitteita ja kuulluksi tulemisen kokemukset olivat lisänneet rohkeutta kertoa perheen tilanteista. Systeeminen työskentelytapa lastensuojelutyössä voi vahvistaa perheiden kanssa työskentelyä ja saada asiakkaat tuntemaan itsensä kohdatuksi. Tällä voi olla myönteistä vaikutusta vuorovaikutukseen asiakkaan ja työntekijän välille. Hyvä vuorovaikutus antaa hyvän pohjan yhteiselle työskentelylle ja lapsen edun huomioimisen. Perhe on systeemi, jossa tapahtuu piilossa olevia asioita. Sen vuoksi on tärkeää tunnistaa mekanismit, joilla on merkitystä lastensuojelun työskentelyssä. Perheen kanssa tutkimalla haasteiden ja ongelmien juurisyitä, voidaan löytää ratkaisuvaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Maiju Marttinen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan: ”Ettei olla vaan joku perhe paperilla” – Systeeminen lastensuojelu vanhempien näkökulmasta Lähteet: Aaltio, E. & Isokuortti N. (2019). Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Työpapereita 33. Viitattu 14.11.2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138967/Ty%c3%b6paperi%2033%20Systeemisen%20lastensuojelun%20toimintamallin%20ydienelementit%20Aaltio%20ja%20Isokuortti_VALMIS.pdf?sequence=4&isAllowed=y THL. (2019). Systeemisen lastensuojelun kehittäminen ja juurruttaminen. Viitattu 8.6.2020. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/systeemisen-lastensuojelun-levittaminen-ja-juurruttaminen-syty- Kuvat: Pixabay |
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |