Suomessa keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta oli vilkasta 2015, sillä Suomesta haki turvapaikkaa kyseisenä vuonna aiempiin vuosiin verrattuna lähes kymmenkertainen määrä ihmisiä. Muuttunut tilanne myös haastoi suomalaisen vastaanottokeskusjärjestelmän.
Vietin itse kesän 2015 Jordaniassa kehitysyhteistyöprojektissa. Jordaniassa yli kuudensadan tuhannen siihen mennessä rekisteröidyn Syyrian pakolaisten tilanne, heidän integroitumisensa yhteiskuntaan ja vastaanoton hallinta olivat akuutteja kysymyksiä. Näissä tunnelmissa päätin tutkia pro gradu –tutkielmassani vastaanottokeskusten johtamista. Ihmissuhdetyön ammattilaiset Lähetin vastaanottokeskusjohtajille päivittäiseen johtamistyöhön liittyvän kartoittavan kyselyn, johon vastasi 34 johtajaa. Kyselyn avulla pyrin hahmottamaan vastaanottokeskusjohtamisen kokonaiskuvaa, sillä aikaisempaa tutkimustietoa ei ollut juuri saatavilla. Johtajien päivittäisessä työssä korostui ihmisten johtaminen. Henkilöstön johtaminen ja vuorovaikutus ja asiakastyö turvapaikanhakijoiden kanssa erottuivat päivittäiseen johtamiseen liittyvinä merkityksellisinä teemoina. Noin puolet vastaajista toivoi lisää aikaa ihmisten johtamiseen ja työssä tärkeimmäksi taidoksi johtajat arvioivat ihmissuhdetaidot. Erityisen tärkeäksi kehityskohteeksi johtajat näkivät turvapaikanhakijoihin liittyvät teemat, kuten asukkaiden psykososiaalisen hyvinvoinnin ja itseohjautuvuuden tukemisen. Ihmisten johtamisen diskursiivinen rakentuminen Syvensin ihmisten johtamisen teemaa haastatteluilla, joiden kautta tarkastelin ihmisten johtamisen diskursiivista rakentumista. Analysoin haastatteluaineiston kategoria-analyysilla, johon otin vaikutteita diskurssianalyysista. Johtajan suhde työntekijöihin hahmottui tiimityö- ja työhyvinvointidiskurssien kautta ja johtajan suhde turvapaikanhakijoihin instituutio- ja ihmisyysdiskurssien kautta. Diskursseihin kiinnittyvät kategoriaparit olivat osallistava johtaja & aktiivinen tiimiläinen, huolta pitävä johtaja & kuormittunut alainen, palveluntarjoaja/virkamies & asiakas, ihminen & ihminen. Kategoriaparien tarkastelu osoitti, että vastaanottokeskuksiin syntyy kaksi ryhmää: johtaja ja vastaanottokeskuksen työntekijät, jotka tarjoavat palveluja sekä turvapaikanhakijat, vastaanottokeskuksen asiakkaat, jotka vastaanottavat palveluja. Johtaja rakentaa käsitystä ”meistä” Sosiaalisen identiteetin teoriaan nojaavan identiteettijohtamisen näkökulmasta turvapaikanhakijoiden kategorisointi asiakkaiksi ei ole ongelmaton valinta. Identiteettijohtaminen perustuu ajatukselle siitä, että johtajan tulee luoda jaettua käsitystä ”meistä”, eli ryhmästä, jota hän haluaa johtaa. Tämän tutkimuksen valossa johtaja johtaa pääosin henkilöstöä. Diskurssit ja niihin kiinnittyvät kategoriaparit rakensivat monia yhteyksiä johtajan ja henkilöstön välille. He olivat tiimi, ”me”, joka työskenteli yhteisen tavoitteen eteen. Turvapaikanhakijat puolestaan rajautuivat palveluja vastaanottavaksi ryhmäksi. Tämä jako ei ollut kuitenkaan yksiselitteinen. Ihmisyyden kategoria oli keino rakentaa johtajaa, työntekijöitä ja turvapaikanhakijoita yhdistävää maaperää. Sen avulla johtaja asetti turvapaikanhakijat toisenlaiseen asemaan. Haluan graduni myötä nostaa esiin kysymyksen siitä, olisiko vastaanottokeskukset mahdollista hahmottaa yhtenä yhteisönä? Voisiko vastaanottokeskuksella olla yhteisönä merkitys tai tarkoitus? Ylipäätään on mielestäni tärkeää pysähtyä pohtimaan käyttämiemme kategorioiden voimaa ja seurauksia. Asiakas -käsite toisaalta painottaa turvapaikanhakijoiden erityisasemaa ja heidän huomiointiaan. Toisaalta se vahvistaa institutionaalista järjestystä ja oikeuttaa erilaisia turvapaikanhakijoiden elämää sääteleviä toimintoja. Näin vastaanotto saa kaksoismerkityksen: toisaalta se viittaa solidaarisuuteen ja globaaliin vieraanvaraisuuteen, mutta merkitsee paradoksaalisesti samalla ulossulkemista rajapinnalle, jossa turvapaikanhakijoiden toimijuus ja mahdollisuus kuulua joukkoon kaventuvat. Vastaanottokeskusten toiminnan ja johtamiskulttuurin kehittämisessä piilee mahdollisuus sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen hyvään. Voisivatko vastaanottokeskukset olla ihmisyhteisöjä, jotka toimivat toisten, esimerkiksi ympäröivän yhteisön, hyväksi? Pilvikki Lantela Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu –tutkielmaan Ihmisten johtamisen diskursiivinen rakentuminen vastaanottokeskusjohtajien puheessa - kategorioiden voima sosiaalisen todellisuuden muokkaamisessa |
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |