Alaistaidoilla on tunnistettava merkitys organisaation toiminnan tehokkuudelle, mutta kuitenkin alaistaitoja on tutkittu Suomessa vielä suhteellisen vähän.
Alaistaidoilla tarkoitetaan tutkimuskirjallisuudessa sellaista toimintaa, jolla on organisaation tai tiimin toimivuuden kannalta positiivisia tuloksia. Alaistaidoille tutkimuskirjallisuudessa asetetut kriteerit täyttyvät työntekijän ollessa omasta vapaasta tahdostaan valmis tekemään jotain ylimääräistä työnkuvaan kirjoittamatonta toimintaa. Tällainen toiminta voi kohdistua joko työtovereihin tai asiakkaisiin. Tästä näkökulmasta alaistaidot puolestaan nähdään osana tehokkaita organisaation käytäntöjä, jotka lisäävät organisaation kilpailukykyä ja tuloksellisuutta. Työntekijän työpanokseen ja toimintaan tiimissä vaikuttaa hänen subjektiivinen kokemuksensa ja käsityksensä siitä, mistä hänen työnkuvansa koostuu. Selvitin gradussani miten johtaa työntekijöitä, jotta alaistaidot leviäisivät koko tiimin kattavaksi. Pyrin tutkimuksessani vastaamaan kysymykseen: ”Miten alaistaidot ja niiden tuki vaikuttavat tiimin tehokkuuteen kaupan alalla?”. Haastattelin Osuuskauppa Arinan myymäläpäälliköitä ja analysoin aineiston laadullisena sisällönanalyysina. Johtamiskäytäntöjen vaikutus alaistaitojen esiintymiseen tiimissä Tutkimustuloksiin nojaten muodostin seitsemän eri kohtaa, jotka johdon tulisi toiminnassaan huomioida, jotta alaistaidot leviäisivät tiimissä: 1) Esimerkkinä toimiminen 2) Työntekijöiden inspiroiminen osaksi yhteistä päämäärää 3) Muutoksen läpivienti ja kehityksen mahdollistaminen 4) Työnteon mahdollistaminen työhyvinvointi huomioiden 5) Työntekijöiden kannustaminen tiimityöhön sekä motivointi 6) Arvostuksen osoitus jokaisen työpanosta kohtaan 7) Avoimen puhumisen kulttuurin varmistaminen. Tutkimukseni tulosten mukaan johtamiskäytännöillä on tunnistettava merkitys alaistaitojen esiintymiseen yksilö- sekä ryhmätasolla. Päälliköt, jotka toimivat esimerkkinä, luovat kannustavaa ilmapiiriä luottamalla työntekijöiden taitoihin sekä osoittavat arvostusta, edesauttavat alaistaitojen ilmenemistä tiimissä. Kannustavalla esimerkillä työntekoon päällikkö edistää tiimin yhteisten tavoitteiden saavuttamista, muutoksiin suhtaudutaan positiivisemmin ja uudet työtehtävät hyväksytään helpommin osaksi työnkuvia. Tutkimustulosten perusteella tiimin toiminnan kannalta on tärkeää yhdenmukaistaa työnkuvia työnantajan ja työntekijän välillä toisiaan vastaaviksi. Organisaation tavoitteet ja päämäärät tulisi jakaa yhteisiksi työntekijöiden kanssa ja ottaa heidät mukaan osaksi organisaation toiminnan suunnittelua. Tällöin vastuu tiimin onnistumisesta ja työn tehokkuudesta on jaettua. Työilmapiiri koetaan positiivisena sellaisessa tiimissä, jossa jäsenet kunnioittavat toisiaan ja arvostavat toistensa työpanoksia. Tiimin tehokkuuteen vaikuttavia alaistaitoja Tutkimuksestani nousi esille kahdeksan kohtaa, joita myymäläpäälliköt pitivät tärkeinä työntekijöiden taitoina: 1) Itseohjautuvuus 2) Töiden priorisointi 3) Työntekijöiden samansuuntainen toimiminen 4) Työajan tehokas käyttö 5) Avoimen puhumisen kulttuurin tukeminen (sisältää avoimen tiedonkulun, palautteen annon sekä kehitysideoiden julkituonnin 6) Hyvän työilmapiirin luominen 7) Oppien jakaminen 8) Positiivinen suhtautuminen muutoksiin. Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu tehokkaan tiimin kontekstissa. Työn tehokkuus tiimissä voimistuu mikäli työntekijät jakavat oppeja, tietoja ja taitoja yksilöltä toiselle. Tällöin organisaation kilpailukyvykkyys paranee tiimin toiminnan tehokkuuden kasvun myötä. Avoimessa työympäristössä tiedonkulku on toimivaa ja erilaisia mielipiteitä ja kehitysideoita uskalletaan tuoda julki. Motivoituneet työntekijät takaavat yhteisesti asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen. Tutkimustulosteni mukaan tiimin motivointi ja avoin kommunikointi ovat haastavia asioita johtamisen näkökulmasta. Kuitenkin näihin kahteen asiaan tulisi panostaa ja pyrkiä, jotta tiimin toiminta olisi mahdollisimman tehokasta. Jenni Kemppainen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu –tutkielmaan ”Alaistaidot ja tiimin johtamisen tehokkuus kaupan alalla” Minulla on ollut mahdollisuus olla näkemässä ja kokemassa monenlaisia esimies- alaisvuorovaikutussuhteita eri työyhteisöissä. Jokainen kokemus on ollut ainutlaatuinen ja sen pohjalta minulle on muodostunut oma näkemys siitä, mitä esimiehen ja alaisen välinen vastavuoroisuus voisi parhaimmillaan olla.
Omassa gradussani tarkastelin esimiehen ja alaisen välistä vastavuoroisuutta osana työyhteisön kehittämistä suuressa valtiorahoitteisessa organisaatiossa eli Kelassa. Aineistona käytin Kelan asiakirjoja johtamismallista sekä vuosittain tehtävän esimieskyselyn tuloksia, joiden perusteella hahmottui tarve vastavuoroisuuden ilmiön syvemmälle ymmärtämiselle. Tämän perusteella tein ryhmähaastattelun, jonka analysoin diskurssianalyysillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vastavuoroisuuden ymmärtämistä ja löytää sen avulla keinoja työyhteisön kehittämiseen. Haasteet valtiorahoitteisten organisaatioiden johtamisessa Suurissa valtiorahoitteisissa organisaatioissa on kohdattu viime vuosina monenlaisia haasteita, jotka liittyvät myös johtamiseen. Esimerkiksi digitalisaatio ja muuttuvat asiakastarpeet aiheuttavat haasteita johtamiselle. Nykyään monissa työyhteisöissä on esimerkiksi mahdollisuus kotoa tehtävään etätyöhön ja toimistot voivat sijaita eri paikkakunnilla, joten kasvokkainen vuorovaikutus on vähentynyt. Tämän johdosta esimiesten on kehitettävä uusia toimintatapoja muun muassa kokousten järjestämiseen ja palautteen antamiseen. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tulee työyhteisöjen ja yksilöiden säilyttää toimintakykynsä ja pystyä siinä samalla myös kehittymään. Organisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat johtamistyöskentelyyn ja työyhteisöjen arkeen. Kuinka esimiehet onnistuvat muutosten keskellä niin, että voisivat itse uudistua ja kehittyä ja samanaikaisesti johtaa muita muutokseen ja vahvistaa samalla työyhteisön toimintaa? Vastavuoroisessa johtamisessa tärkeää on esimiehen ja alaisen kaksisuuntainen suhde. Onnistuneen vastavuoroisuuden avulla voidaan saavuttaa tehokkaampaa työskentelyä, sitouttaa henkilöstöä ja vaikuttaa asenteisiin myönteisesti. Valmentava johtaminen korostaa vastavuoroisuutta. Valmentava johtaja pyrkii hyödyntämään työntekijöiden vahvuuksia ja korostaa kehittymisen näkökulmaa. Luottamus ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä elementtejä ihmisten välisessä vastavuoroisuudessa ja tutkimuksessani ne nousivat keskeisiksi asioiksi tarkasteltaessa asiaa esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa Kelassa. Luottamus ja yhdenvertaisuus työyhteisön toiminnassa Tutkimukseni mukaan luottamus on merkittävässä asemassa vastavuoroisessa johtamisessa. Luottamuksen nähtiin luovan pohjaa koko työyhteisön toiminnalle, joten sen voidaan ajatella olevan keskeinen edellytys työyhteisön onnistuneelle toiminnalle. Tärkeää on, että luottamus ansaitaan puolin ja toisin. Luottamus vahvistuu silloin, kun teoilla toistetaan se, mitä on aiemmin sanonut eli sovituista asioista pidetään kiinni. Esimiehen tulee omalla toiminnallaan luoda käytäntöjä, joissa luottamus syntyy ja vahvistuu. Alainen puolestaan voi omalla toiminnallaan niin sanotusti lunastaa luottamuksen. Toisena tutkimuksessani esiin nousi yhdenvertaisuuden näkökulma. Yhdenvertaisuudella tarkoitan esimiehen ja alaisen niin sanottua samalla tasolla olemista, jolloin ajatuksena on se, että molempien osapuolien tulee olla aktiivisia vuorovaikutuksessa. Aloitteen tekeminen ei ole ainoastaan esimiehen velvollisuus vaan myös alaisen tulee aloittaa keskustelua ja nostaa esille mielenpäällä olevia asioita. Työyhteisössä tulisi saavuttaa sellainen ilmapiiri, ettei niin sanottua esimiehen pelkoa ole ja asioista pystytään puhumaan. Toisaalta tulee kuitenkin muistaa, että esimiehetkin ovat ihmisiä ja alaisten tulisi olla armollisia esimiestään kohtaan ja ymmärtää, että myös esimiehille sattuu virheitä. Digitalisaatio ja organisaatioissa tapahtuvat rakenteelliset uudistukset ovat arkipäivää, kun toimintoja pyritään tehostamaan. Toimintaympäristön muutokset valtion organisaatioissa vaativat entistä ammattimaisempaa johtamisosaamista. Kelassa käytössä olevalla ammattimaisen johtamisen mallilla ja valmentavalla johtamisella pyritään siihen, että näihin muutosten tuomiin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat niitä ominaisuuksia, joita esimiehiltä tänä päivänä vaaditaan kaikilla johtamisen tasoilla. Arjen esimiestyössä vastaan tulee aina ongelmia ja haasteita, joten johtajan on löydettävä keinot toimia avoimesti ja vastavuoroisesti. Tutkimukseni perusteella etenkin luottamuksen luomiseen ja yhdenvertaisuuden tuntemiseen olisi tärkeä kiinnittää huomioita työyhteisöissä, koska niitä voidaan pitää peruslähtökohtina onnistuneelle toiminnalle. Sanni Heiskanen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu –tutkielmaan ”Esimiehen ja alaisen välisen vastavuoroisuuden diskursiivinen rakentuminen osana suuren valtiorahoitteisen työyhteisön kehittämistä: tapausesimerkkinä Kela” Työhyvinvointi ja työssään jaksavat yksilöt organisaatiossa eivät ole sattumaa. Esimiehellä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin rakentamisessa työyhteisössä.
Kuntasektorilla on totuttu melko tasaiseen muutostahtiin aiempina vuosikymmeninä. Nykypäivänä toimintaa leimaavat esimerkiksi jatkuvat muutokset, kiire, aikataulupaineet ja digitalisaation lisääntyminen. Lista on lukematon. Tällainen toimintaympäristö asettaa haasteensa myös työhyvinvoinnin ylläpitämiseen organisaatioissa. On kyettävä uudistamaan ja uudistumaan, unohtamatta henkilöstöä organisaation tärkeimpänä voimavarana. Millaisena luokanopettajat näkevät työhyvinvoinnin työssäjaksamisensa kannalta? Yhteiskunnassa luokanopettajat kouluttavat tulevaisuuden tekijöitä – heillä on keskeinen rooli olla kouluttamassa yhteiskuntaan uusia osaajia. Tutkimuksessani, jossa tarkastelin työhyvinvoinnin merkitystä luokanopettajien työssäjaksamiseen, havaitsin, ettei työhyvinvointi organisaatiossa ole mikään itsestään selvyys vaan sen eteen on tehtävä töitä; kyse on niin organisaatioon, yksilöön kuin olosuhteisiin liittyvien tekijöiden summasta, joka elää tilanteiden mukaan. Sillä, miten hyvinvoivia ja jaksavia tämän ammattiryhmän edustajat ovat, on myös merkityksensä siihen, millaisia tulevaisuuden tekijöitä yhteiskuntaan saadaan. Havaitsin tutkimuksessa, että puitteet työhyvinvoinnille luodaan työjärjestelyillä ja esimiestyöllä. Ihmisläheinen johtaja kohtaa työntekijät arjen työssä, on läsnä ja kuuntelee Esimies luo työyhteisön, jossa yksilöt toimivat. Yhteen hiileen organisaatiossa voidaan puhaltaa vain aidolla vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä. Tutkimuksessani havaitsinkin, että luokanopettajat odottivat erityisesti ihmissuhdetaitoista, oikeudenmukaista ja läsnäolevaa arkipäivän johtajaa. Esimiehellä tulisi olla kykyä ja taitoa kohdata eri tilanteista tulevat yksilöt. Ymmärryksen kautta on mahdollista päästä lähemmäksi myös sitä, miten eri persoonallisuuksia tulee johtaa. Hyvää tulosta organisaatiossa ei saavuteta pelkästään hiomalla prosesseja vaan katse tulee kääntää henkilöstöön ja heistä löytyvään potentiaaliin. Tutkimuksessani osaamisen hyödyntäminen nähtiinkin keskeiseksi tekijäksi yksilön työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Osaamista tulisi saada hyödyntää, mutta myös työkavereita kaivattiin ongelmatilanteisiin apuun. Työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus, jolloin jokainen yksilö antaa sille oman merkityksensä. Yksi merkitys on kuitenkin selvä: työhyvinvointi on niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnan etu. Eveliina Kauppinen Lapin Yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Työhyvinvoinnin merkitys luokanopettajien työssäjaksamiseen” Sosiaalinen media on yksi tuoreimmista ja nopeimmin kasvavista vaihtoehdoista kuntien brändiviestintäkanavaksi. Mielikuvien luomisen ja hallinnan kannalta on tärkeää tunnistaa ne keinot ja tavat, joita kunnat käyttävät sosiaalisen median viestinnässään, ja jotka voivat vaikuttaa siihen, millaisena kunnat näyttäytyvät sosiaalisen median yleisölle. Vaikka kunnat eivät Facebookissa olisikaan, tai ne eivät toimisi siellä aktiivisesti, käydään keskustelua kunnista ja niiden asioista varmasti muiden käyttäjien toimesta. Tämä on tärkeää tiedostaa, sillä kunnilla on myös mahdollisuus vaikuttaa niistä Facebookissa muodostettaviin mielikuviin.
Miksi sosiaalisen median tarkastelu kuntien brändäämisen kontekstissa on ajankohtaista? Kuntien brändäämisen tarkoituksena on luoda niistä mahdollisimman houkuttelevia paikkoja, ja brändityössä tulisi keskittyä niihin tekijöihin, jotka erottavat kunnan toisista kunnista. Brändäämisen tarpeesta kuntasektorilla on kuitenkin ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtäältä kunnat nähdään lähinnä markkina-asemasta riippumattomina lakisääteisten palveluiden tuottajina, eikä niiden markkinoinnille tästä syystä nähdä välttämättä tarvetta. Toisaalta kuntien myös täytyy elinvoiman säilymisen ja jatkuvuuden kannalta pystyä houkuttelemaan alueellensa uusia resursseja, eli esimerkiksi asukkaita, matkailijoita ja yritystoimintaa. Jotta brändääminen ei menisi niin sanotusti harakoille, täytyy brändäävän organisaation tietää miten, missä ja minkälaista brändäämistä tehdään. Sosiaalinen media luo brändiviestinnälle omanlaisensa toimintaympäristön, ja parhaiden toimintamallien löytäminen ja kehittäminen tarvitsee nykyisten toimintamallien tarkastelua. Tutkielmassani kuntien sosiaalisen median käyttöä tarkasteltiin kiinnittämällä huomio kuntien toimintaan Facebookissa. Sitomalla ilmiö bränditeoreettiseen viitekehykseen voitiin toiminnasta etsiä niitä asioita, keinoja ja tapoja, joilla pyritään joko tietoisesti vaikuttamaan, tai jotka voivat vaikuttaa kunnista muodostettaviin mielikuviin. Sosiaalisen median kautta voidaan kehittää mielikuvatyötä Kuntien sosiaalisen median käytön tutkimusta voidaan perustella sosiaalisen median roolin kasvamisella. Sosiaalinen media on noussut Kuntaliiton vuonna 2017 teettämän kuntalaiskyselyn mukaan tiedonvälityskanavana jo kuntien virallisten Internet-kotisivujen tasolle. Brändiviestinnän näkökulmasta sosiaalinen media tarjoaa muutamia erityisiä mahdollisuuksia. Sosiaalisen median kautta voidaan
Strategisempi tarkastelu edesauttaisi sosiaalisen median hyödyn valjastamista Se, millaisena Facebook tai sosiaalinen media kuntaorganisaatiossa nähdään, vaikuttaa myös siihen, miten tavoitteellisesti niitä käytetään ja mitä sen käytöltä halutaan. Suuri osa tutkimukseeni osallistuneista kunnista ei vielä tässä vaiheessa ollut määrittänyt Facebookin tai sosiaalisen median tavoitteita strategiaansa. Facebookin käyttäjiä ja sisällöntuottajia oli koulutettu sosiaalisen median käyttöön vaihtelevissa määrin, mutta ilman yhteisiä tavoitteita, keinoja ja näkemystä voi sosiaalisen median käyttö jäädä hajanaiseksi viestinnäksi, eikä viestinnän pohjalta muodostu yhtenäistä brändimielikuvaa. Sosiaalisen median kasvanut rooli on kuitenkin tunnistettu, ja sen asemaa kuntien viestinnässä tullaan täsmentämään tulevaisuuden strategiasuunnittelussa. Sosiaalisen median luonteen ymmärtämistä puoltavat myös kuntien näkemykset siitä, että sosiaalisen median eri kanaville nähdään erilaisia käyttötarkoituksia. Jo pelkkä Facebookissa oleminen saattaa olla tavoite tai etappi, jolla halutaan osoittaa ajassa mukana olemista. Sosiaalisen median hyötyjen (ks. esim. ylempänä luetellut hyödyt) valjastaminen vaatii kuitenkin nimenomaan sosiaalisen aspektin ilmenemistä, eli vuorovaikutusta. Ilman vuorovaikutusta sosiaalinen media jää vain yksisuuntaiseksi viestintäkanavaksi muiden joukkoon. Kuntien Facebook-toiminnassa ymmärretään sosiaalisen median vuorovaikutteisuuden vaatimus. Vuorovaikutteisuuden kautta kunnat hakevat näkemyksiä, kehitysideoita, tietopääomaa sekä käyttäjälähtöistä, kokemusperäistä kuntamarkkinointia positiivisten mielikuvien kautta. Kuitenkin, suurin osa tutkimukseeni osallistuneista henkilöistä toi ilmi huomion siitä, ettei vuorovaikutteisuus tapahdu toivotulla tavalla, tai toivotussa määrin siitä huolimatta, että kunnat tuottavat Facebookiin sisältöä suhteellisen aktiivisesti. Vaikka Facebookin sisällöntuotannossa on yritetty erilaisin keinoin herättää vuorovaikutusta, käydään keskustelu kuntien asioista mieluummin kaupunkien virallisten Facebook-sivujen ja ryhmien ulkopuolella. Tutkimukseen osallistuneiden kuntien Facebookiin tuottama sisältö koostui pääosin kuntien oman ja kuntien alueella toimivien muiden toimijoiden toiminnan esittelemisestä, jonka tarkoituksena on tehdä kunnan palvelutarjontaa mahdollisimman tutuksi. Bränditeoreettisesta näkökulmasta katsottuna toiminnassa keskitytään siis suurimmaksi osaksi rationaalisten hyötyjen esittelemiseen. Kunnat kyllä tuottavat myös psykologisiin tekijöihin ja arvoihin vetoavaa sisältöä, mutta erilaisista kuntalaisia/kohderyhmää koskettavista asioista tiedottaminen nojaa useammin asiakkaita rationaalisesti hyödyttäviin tekijöihin. Rationaaliset hyödyt vaikuttavat osaltaan mielikuvien muodostamiseen, mutta ne eivät välttämättä herätä yhtä suuria tunnereaktioita, kuin psykologisiin tekijöihin, tunteisiin ja arvoihin vetoavat tekijät. Sosiaalisen median käyttötavat täsmentyvät lähitulevaisuudessa Kuntien suunnitteilla olevat viestintästrategiset uudistukset todennäköisesti muuttavat tulevaisuudessa kuntien sosiaalisen median käyttöä. Nähtäväksi jää se, millaiseksi sosiaalisen median kanavissa tehty viestintä muuttuu uudistusten jälkeen. Tutkielmani tutkimustulokset jättävät ilmaan tiettyjä kysymyksiä, joita tarkastelemalla voitaisiin kenties etsiä vastauksia kuntien nyt kohtaamiin haasteisiin. Voitaisiinko esimerkiksi psykologisiin hyötyihin ja arvotekijöihin vetoamalla lisätä vuorovaikutteisuutta? Entä mitä tapahtuisi, jos kunnat ottaisivat käyttöönsä todella omaperäisen sisällöntuotantotavan? Perttu Sonninen Lapin Yliopisto Yhteiskuntatieteen tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu –tutkielmaan "Pitää olla siellä missä kuntalaisetkin" Sisällönanalyysi kuntien ja kaupunkien toiminnasta Facebookissa bränditeoreettisessa viitekehyksessä |
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |