Meditaatio muokkaa aivojemme rakennetta ja näin yhteiskuntaa

Stressi ja stressinhallinta ovat nykypäivää kaikille työssäkäyville ja yritysmaailmassa toimiville ihmisille. Emotionaalinen itsensä johtaminen ja meditoiminen ovat keinoja hallita stressiä, mutta miten näitä keinoja käytetään?

Aiemman tutkimuksen mukaan meditaatio harjoituksena muokkaa aivojemme fyysistä rakennetta, tapaamme ajatella ja toimii yksilön omana lääkkeenä stressiä vastaan. Liitän meditaation stressin torjunnassa osaksi emotionaalista näkökulmaa itsensä johtamiseen, jossa emotionaalinen itsensä johtaminen on tunteita ohjaava kokonaisuus. Tutkielmassani käyn läpi myös stressin muotoja ja ilmenemistä sekä meditaatiota osana emotionaalisen itsensä johtamisen strategioita.

Meditaatio ei ole gurujen tai joogien yksinoikeus 

Ihmisten käsitys meditaatiosta on täynnä romantiikkaa ja fantasiaa. Meditaatio ei tarkoita, että yksilön tulee hylätä omaisuutensa, tai valaistua yksin Intian vuoristoissa istumalla vuosikaudet kiven päällä. Stressi on hyvinvoinnin mittari. Yksi toimivan organisaation tehtävistä on hyvinvoinnin johtaminen.

Meditaatiota sanana sitoo spiritualismi ja mystisyys mutta meditaatio ei ole kumpaakaan. Henkinen työpaikka on alue, jossa ei ole tarkoitus kääntää työntekijöitä uskoon, vaan kohdata ihminen kokonaisuutena ja tavoitella kaikkien tarpeiden täydentämistä. Meditaatio voidaan ottaa hyötykäyttöön eri emotionaalisen itsensä johtamisen strategioiden kautta ja näillä on havaittu suoraa korrelaatiota työpaikan henkisyyden, suorituskyvyn ja hyvinvoinnin välille.

Johtaminen on jatkuvaa itsensä johtamista 

Suomalaisessa kulttuurissa meditaatio tai tunteiden hyväksyminen ei todellakaan ole arkipäivää. Työpaikan eri ongelmat, kuten jatkuva epäselvyys, heikko viestintä ja puuttuvat itsensä johtamisen keinot ovat stressiä lisääviä tekijöitä. Suomalaiset johtajat eivät tietoisesti meditoi eikä meditaatiota ole strategiana liitetty arkipäiväiseen toimintaan. Aiheesta on kuultu, mutta meditaation harjoittamisesta tulevia hyötyjä tavoitellaan muilla keinoilla.

Tarjoan tutkielmassani käytännöllisen ja loogisen askeleen tuomaan meditaation ja emotionaalisen itsensä johtamisen strategiat jokaisen johtajan käyttöön. Ei ole mitään syytä, miksei kuka tahansa muukin voisi hyödyntää näitä ohjeita. Meditaation harjoitus kahden kuukauden ajan 30 minuuttia päivässä tuo jo selkeitä mitattavia tuloksia stressin vähentymisestä ja hyvinvoinnin lisääntymisestä. Näin voimme lisätä yksilö- ja organisaatiotason hyvinvointia.

Antti Panu
Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen pyskologian pro gradu -tutkielmaan ”Stressin hallinnan keinot – meditaatio osana emotionaalisen itsensä johtamisen strategioita’’.