Ainutlaatuisen Itämeren hyvä tila saavutettavissa vai vain saavuttamaton tavoite? Itämerta kuormittavat niin sinne kuulumattomat aineet kuin ihmisten toiminta. Itämerta ja sen laatua seurataan jatkuvasti erilaisten osa-alueiden avulla. [1] Näitä osa-alueita on yhteensä 11, ja niihin kuuluvat esimerkiksi;
Hyvä tila olisi saavutettu silloin kuin mikään osa-alue ei kuormittaisi meriympäristöä. Hyvässä tilassa meri on luonnollisesti puhdas ja elinvoimainen. Siinä ihmisten toiminta on kestävää eikä heikennä meriympäristön monimuotoisuutta. Ihmisten kuormittava toiminta on yhteydessä kestämättömään merenkäyttöön, jossa toimivat niin eri sektorit, toimialat kuin yksittäiset ihmisetkin. Kuva: Sofia Lähteenmäki
Merialuesuunnittelu yhteensovittamassa meren käyttöä Merialuesuunnittelussa meren käyttömuotoja, jotta toimijoiden välisiltä ristiriidoilta olisi mahdollista välttyä. Meren käyttö voi jakaantua sekä ajallisesti että alueellisesti. Merialuesuunnitellulla pyritään huomioimaan ihmisten toiminnan ja meriympäristön väliset ristiriidat. Merellä tapahtuvat ristiriidat eivät heikennä vain meren käyttöä, mutta myös meren tilaa. [2] Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Itämeren merialuesuunnitelmissa esiin nousevien intressien vastaavuutta suojeluregiimin suojelutarpeiden kanssa hyvän tilan saavuttamisessa. Tutkimuksessa intressit ovat meren käyttömuotoja – nyt ja tulevaisuudessa. Suojelutarpeet ovat toimenpiteitä, joiden tarkoitus on suojella meriympäristöä. Suojelulla pyritään saavuttamaan meriympäristön hyvä tila. On tärkeää muistaa, että merialuesuunnitelmat ovat strategioita ilman varsinaista valtaa. Intressit puolestaan ovat vain julkilausuttuja käyttömuotoja, joilla ei välttämättä ole konkreettista näyttöä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu regiimiteoriasta. Regiimiteorian avulla on muodostettu Itämeren suojeluregiimi. Suojeluregiimi koostuu kansainvälisistä sopimuksista Itämeren alueella niin hallitusten välisten järjestöjen kuin EU:n tasolla. Aineistona tutkielmassa toimivat Suomen, Saksan ja Latvian merialuesuunnitelmat. Merialuesuunnitelmat perustuvat EU:n direktiivin, jonka mukaan jäsenmaiden tulee laatia suunnitelmat merenkäytöstä. Meren käytön vaikutukset meriympäristöön Tutkielmassa nousi esille, se miten helposti meren käytönmuodot törmäävät keskenään. Esimerkiksi merenkulussa liikennemääriä halutaan kasvattaa, mutta ympäristön kannalta se synnyttää esimerkiksi eroosiota saaristossa sekä päästöjä. Liikennemäärien kasvattaminen luo puolestaan mahdollisuuksia suuremmille aluksille. Suuremmat alukset vaativat kulkemiseen syvempiä väyliä. Myös meriliikenteen päällekkäisyys kiinteiden rakennelmien, kuten tuulivoimaloiden tai kaapeleiden, kanssa luo haasteita. Merkittävä osa Itämeren haitallisista aineista on peräisin mantereen puolelta esimerkiksi teollisuuden tai maatalouden parista. Maan ja meren vuorovaikutuksen huomioiminen onkin tärkeä teema meren käytössä ja suojelussa. Sen huomioimisella tarkastellaan rannikoiden toiminnan vaikutusta mereen. Vuorovaikutus on kaksisuuntainen sillä merelliset toiminnot vaikuttavat myös rannikolle. Vuorovaikutusta tarvitaan niin ravinnekuormituksen vähentämisessä kuin myös energiansiirrossa tuulivoimaloilta mantereelle. Itämeren tulevaisuus Monet esiin nousseet intressit heijastavat taloudellisten näkökulmien merkitystä merenkäytössä. Meriympäristön kannalta tämä voi olla haasteellista. Haasteita luo ympäristöllisten ja taloudellisten näkökulmien perinteinen ristiriitainen asettelu. Tämä rakentaa mahdollisuutta rikkoa perinteistä asetelmaa ja lisätä yhteisymmärrystä. Meriympäristön suojelu voi rajoittaa muuta käyttöä, mutta ei sulje sitä pois. Hyvän tilan saavuttaminen vaatii sitoutumista ja ymmärrystä Itämeren sisäisistä eroista sekä käyttömahdollisuuksien seurauksien tunnistamista. Meriympäristön muutos on hidas prosessi. Nopea hyvän tilan saavuttaminen ei ole mahdollista. Hyvän tilan saavuttaminen ei myöskään tapahdu yksittäisten toimijoiden toimesta yksittäisillä alueilla. Sofia Lähteenmäki Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kirjoitus perustuu kansainvälisten suhteiden pro gradu-tutkielmaan. ”Merenkäytön intressien ja meriympäristön suojelun kohtaaminen Itämeren suojeluregiimissä”. Tutkielman ohjaajana toimi Mika Luoma-aho. Kirjallisuutta:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |