Lastensuojelun sosiaalityö on vaativaa asiantuntijatyötä, jonka tekijöillä on oltava laaja tietämys ja tuntemus myös oikeudellisista asioista. Vai onko? Miten lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät käsittävät oikeudellisen osaamisen merkityksen ja vaatimukset osana sosiaalityötä? Entä olisiko lastensuojelussa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä mielestään tarvetta oikeudelliseen osaamiseen liittyvälle lisäkoulutukselle?
Näihin kysymyksiin paneudun Pro-gradu tutkielmassani, jossa tarkastelen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsityksiä oikeudellisen osaamisen merkityksestä ja vaatimuksista omassa työssään. Tutkimukseni liittyy Lapin yliopiston Sohova-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistyön vahvistaminen liittyen oikeudelliseen osaamiseen sosiaalityössä sekä sosiaalityön tuntemuksen lisääminen hyvinvointioikeuden alalle. Oikeudelliseen osaamiseen liittyy varmuutta ja epävarmuutta Tutkimustulosten mukaan sosiaalityöntekijät osaavat hakea apua ja tukea haastaviin tilanteisiin. Erityisesti vastentahtoisiin päätöksiin, kuten huostaanottoon ja kiireellisiin sijoituksiin käsitettiin kuitenkin liittyvän epävarmuutta oikeudellisen osaamisen suhteen. Epävarmuutta ilmeni myös oikeudellisen osaamisen käsitteen määrittelyssä. Tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijät mieltävät oikeudellisen osaamisen merkityksellisenä osana lastensuojelun sosiaalityötä. Moni haastateltava pohti sitä, mitä kaikkea oikeudellinen osaaminen pitää sisällään ja mitä sillä nimenomaan lastensuojelun sosiaalityössä tarkoitetaan. Lakiosaamisen käsitetään tuovan myös varmuutta ja turvaa työn tekemiseen. Sosiaalityöntekijöiden käsityksessä lakeja ei tunnuta juurikaan kyseenalaistettavan. Pidetään itsestään selvyytenä, että lakeja on työssä noudatettava. Toisaalta lakien noudattamisen koetaan aiheuttavan kuormittumista työssä, koska esimerkiksi lastensuojelulain määrittelemät aikarajat eri toimenpiteiden kestolle aiheuttavat kiirettä ja painetta työssä. Lisäksi ajan tasalla pysyminen lakien suhteen koetaan haastavana. Laki työvälineenä lastensuojelussa Lain sisäistämisen käsitettiin myös tuovan työhön tietynlaista vapautta ja mahdollisuutta luovuuden käyttöön. Laki käsitetään työvälineenä ja lastensuojelutyöhön liitetään vahvasti virkavastuun käsite. Lain soveltamiseen haetaan tukea työkavereilta, esimieheltä ja sovellusoppaista. Käsitysten mukaan lastensuojelun sosiaalityössä vaaditaan runsaasti myös eettistä pohdintaa ja moraalista harkintaa, joten työtä ei voida tehdä ainoastaan lainsäädännön varassa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän pitää työssään pystyä arvioimaan kiireellisten lastensuojelutoimien tarvetta lapsen edun näkökulmasta ja tässä tukena toimii myös lainsäädäntö. Lainsäädännön käsitetään määrittävän toimintamahdollisuuksien raamit, mutta päätös- ja harkintavalta on kuitenkin yksittäisellä sosiaalityöntekijällä. Koulutusta kaivataan Oikeudelliseen osaamiseen liittyvää koulutusta kaivataan enemmän ja sen toivotaan olevan säännöllistä ja pitkäkestoista. Oikeudellinen osaaminen sosiaalityöntekijöiden käsityksissä tulee näkyväksi esimerkiksi lainsäädännön merkityksen, prosessien hallinnan, oikeudellisen osaamisen vaatimusten sekä oikeuksien ja osallisuuden kautta. Oikeudelliseen osaamiseen liittyvää koulutusta ei koettu sosiaalityön opintojen aikana olleen tarpeeksi työelämän vaatimuksia ajatellen. Omaa osaamista oikeudellisista asioista ei käsitetä riittäväksi ja enemmän kaivataan perehdytystä lastensuojelutyön oikeudelliseen puoleen myös lainsäädännön näkökulmasta. Kiinnostusta lisäkoulutukseen oli kaikilla haastateltavilla ja osa toivoi myös muuta kuin omaan työhön liittyvää lainsäädännöllistä koulutusta. Lastensuojelun sosiaalityössä joudutaan tekemisiin hyvin moniulotteisten ja haastavien ilmiöiden kanssa ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan hyvin monen tyyppistä osaamista. Oikeudellinen osaaminen käsitetään merkityksellisenä ja sen merkitys ilmenee erityisesti lastensuojelun työn rakenteita tukevana ja ohjaavana. Vähintään yhtä tärkeänä käsitetään kuitenkin sosiaalityöntekijän eettinen ja moraalinen harkinta vaativissa työtilanteissa. Minna-Lotta Shemeikka Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielmaan: Sosiaalityöntekijöiden käsityksiä oikeudellisen osaamisen merkityksestä ja vaatimuksista lastensuojelun sosiaalityössä. Kuva: Pixapay Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |