Palautekulttuuri on monimutkainen kokonaisuus täynnä päällekkäisiä ja tunnesidonnaisia teemoja.
Palautekulttuurin tutkiminen Perehdyin pro gradu -tutkimuksessani erään suomalaisen kaupungin sosiaali- ja terveysalan hallinnon yksikön työntekijöiden käsityksiin palautekulttuurista. Toteutin tutkimukseni fenomenografista metodia käyttäen ja keräsin niin määrällistä kuin myös laadullista aineistoa kyselylomakkeen avulla. Palaute- ja sen ympärillä leijaileva kulttuuri Palaute ei ole neutraalia informaatiota neutraalista asiasta, vaan emotionaalisesti latautunutta tietoa. Palautteenantajan toiveiden ja halujen lisäksi palaute on informaatiota liittyen sen saajaan. [1] Tätä emotionaalisesti latautunutta tietoa saadaan, annetaan ja käsitellään palautekulttuurin rakenteiden kautta. Palautekulttuuri on osa organisaation organisaatiokulttuuria. Organisaatiokulttuuri määrittelee pitkälti organisaation käyttäytymistä, arvoja ja ajatusmalleja. [2] Organisaation palautekulttuuri vaikuttaa työntekijöiden käsityksiin palautteen käytöstä. Mikäli työntekijä esimerkiksi suhtautuu organisaatiossa valitsevaan palautekulttuuriin positiivisesti, hän myös todennäköisesti pitää palautteen antamista ja saamista tärkeänä. [3] Palautekulttuuria tutkittaessa on löydetty kolme kulttuurin osaa. Osat ovat palautteen laatu, palautteen tärkeys ja tuki palautteen antamiselle. [4] Työntekijöiden käsityksiä palautekulttuurista ”Korjaavaa palautetta pyrin antamaan niin, että otan toisen tilanteen huomioon ja ymmärrän häntä, ja perustelen sitten, miksi muuttaisin jotain.” Tutkimukseni tulosten mukaan tutkimassani yksikössä työntekijöiden käsitykset palautekulttuurista on jaettavissa neljään osaan: vertikaalinen ja horisontaalinen palaute epävirallisissa ja virallisissa palautekanavissa, palautteen laadun merkitys palautteen antamiseen ja saamiseen, sosiokulttuuristen ja persoonakohtaisten tekijöiden merkitys palautteeseen ja lopuksi systemaattiset palautekäytännöt. Yllä oleva lainaus on esimerkki palautteen laadun merkityksestä palautteen antamiseen ja saamiseen. Tutkimukseni mukaan yksikössä palautetta annetaan ja saadaan enemmän työkavereilta verrattuna esihenkilöön. Tämä palaute työkaverille annetaan useimmiten epävirallista kanavaa pitkin, ja kynnys sen antamiseen on suhteellisen matala. Yksikössä annetaan ja saadaan selkeästi enemmän positiivista palautetta korjaavaan verrattuna. Palautteen laadulla on myös selkeästi vaikutusta siihen, miten työntekijät antavat palautteen. Positiivinen palaute annetaan kevyimmin perusteluin ja usein muiden ihmisten läsnä ollessa. Korjaava palaute sen sijaan pyritään antamaan mahdollisimman hyvin perusteltuna, ja henkilökohtaisesti. Edellä mainittujen tulosten lisäksi keräämäni aineiston perusteella yksikön työntekijät peräänkuuluttavat systemaattisuutta. Toimivat rakenteet ovat myös toimivan palautekulttuurin pohja. Jessica Parkkinen Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaani ”Fenomenografinen tutkimus sosiaali- ja terveysalan hallinnon työntekijöiden käsityksistä palautekulttuurista”. Työn ohjaajana toimi Virpi Tökkäri. Lähteet: 1. Ashford, S. J., Blatt, R. & Walle, D. V. (2003). Reflections on the Looking Glass: A Review of Research on Feedback-Seeking Behavior in Organizations. Journal of management, 29(6), 773-799. Luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1016/S0149-2063_03_00079-5 2. Schein, E. H. & Schein, P. (2016). Organizational culture and leadership (Fifth edition.). Wiley. 3. Kahmann, K. & Mulder, R.H. (2006). The impact if feedback culture on individual use of feedback. CONFERENCE ARCHIVES. Luettavissa osoitteessa https://www.ufhrd.co.uk/wordpress/kahmannk-and-mulderrh-the-impact-of-feedback-culture-on-individual-use-of-feedback/ 4. London, M. & Smither, J. W. (2002). Feedback orientation, feedback culture, and the longitudinal performance management process. Human resource management review, 12(1), 81-100. Luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1016/S1053-4822(01)00043-2 Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |