Päihteitä käyttävät ikääntyneet ovat väliinputoajia. Palvelut näkevät heidät joko päihteidenkäytön tai korkean iän määrittäminä eivätkä joko osaa tai halua vastata näiden yhteisvaikutuksesta syntyneisiin haasteisiin. Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani päihteitä käyttävien ikääntyneiden erityispiirteitä sosiaalityön asiakasryhmänä sekä heille suunnattuja palveluita ja heillä esiintyviä palveluntarpeita. Tutkimukseni aineisto koostui seitsemän erään kunnan ikääntyneiden palveluiden sosiaalityöntekijän haastattelusta. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina ja yksilöhaastatteluina. Kun puhutaan ikääntyneiden päihteidenkäytöstä, puhutaan pienissä määrin lääkkeiden väärinkäytöstä tai tupakoinnista, mutta käytännössä päihteidenkäyttö näkyy alkoholinkäyttönä. Sopimattomat palvelut Ikääntyneiden palveluiden sosiaalityöntekijöiden käsityksien mukaan päihteitä käyttävät ikääntyneet ovat sosiaalityön asiakasryhmänä unohdettuja väliinputoajia. Heille ei ole sopivia palveluita ikääntyneiden palveluiden puolella, koska osaaminen päihteidenkäytön haasteisiin liittyen on vähäistä ja keinot tukea päihteettömyydessä ovat lähes olemattomat. Päihdepalveluihin he eivät sovellu, sillä päihdepalveluissa ei kyetä vastaamaan ikääntymisestä johtuvaan heikentyneeseen toimintakyvyn ja kasvaneeseen avuntarpeeseen. Päihdepalvelut on nykyisellään kohdistettu toimintakykyisille ihmisille. Asiakasryhmä, joka ei halua apua Päihteitä käyttävät ikääntyneet sisältävät asiakasryhmänä piirteitä, jotka heikentävät halua ja kykyä osallistua palveluihin tai sitoutua niihin. Päihteidenkäytöstä koettu häpeä ja päihteidenkäytön peittely, piilottelu ja kieltäminen johtavat siihen, että harva ikääntynyt suostuu hänelle tarjottuihin palveluihin. Palveluista kieltäytyminen näkyy etenkin, kun on kyse päihdepalveluista, mutta myös esimerkiksi kotona pärjäämisen tueksi tarkoitetuista palveluista kieltäytymisenä. Vaikka ikääntynyt myöntäisi käyttävänsä päihteitä, hän tuskin myöntää kokevansa sitä ongelmaksi. Moni ikääntynyt kokee, että myöhään elämän ehtoopuolella on turha yrittää muuttaa omaa toimintaansa, eikä siksikään koe tarvetta päihdepalveluille. Päihteet hoivakodissa – Oikeus oman näköiseen elämään? Moni ikääntynyt tulee jossain vaiheessa elämäänsä tarvitsemaan apua arjen toimissa niin suuressa määrin, ettei siihen kyetä vastaamaan kotiin tuotavin apukeinoin. Tällöin ikääntyneellä on usein edessään muutto ikääntyneiden palveluiden asumispalveluyksikköön, eli palvelutaloon tai ympäri vuorokauden apua tarjoavaan hoivakotiin. Hoivakodissa tapahtuvaan päihteidenkäyttöön suhtaudutaan usein hoivakodin henkilöstön puolesta negatiivisesti, vaatiihan alkoholia runsaasti juova tai tupakkaa ketjupolttava ikääntynyt todennäköisesti enemmän apua kuin mitä hän tarvitsisi ilman päihteidenkäyttöä. Hoivakotiin muutto johtaa usein terveyssyihin tai raskashoitoisuuteen vedoten tapahtuvaan päihteidenkäytön rajoittamiseen. Ikääntynyt, joka muuttaa hoivakotiin todennäköisesti siis käyttää vähemmän päihteitä, koska hänellä ei ole siihen mahdollisuutta. Eikö tämä ole hyvä asia? Tilanne on kuitenkin ongelmallinen, kun sitä mietitään ikääntyneen itsemääräämisoikeuden kannalta. Itsemääräämisoikeus ja päihteet Alkoholi on laillinen päihde ja aikuisella ihmisellä on oikeus juoda sitä kotonaan. Hoivakoti tai palvelutalo on sinne muuton jälkeen ikääntyneen koti, joten samojen sääntöjen pitäisi päteä myös asumispalveluissa. Itsemääräämisoikeus on sosiaalityön perusperiaate ja ihmisellä on oikeus tehdä hänelle itselleen haitallisia päätöksiä. On myös pohdittava laskisiko päihteidenkäytön kieltäminen ikääntyneeltä hänen viimeisinä vuosinaan hänen tosiasiallista elämänlaatua. Vielä haastavammaksi ikääntyneen itsemääräämisoikeuden ja päihteidenkäytön yhdistämisen tekee ikääntyneillä esiintyvät joko iän tai päihteidenkäytön mukanaan tuomat muistisairaudet. Muistisairas henkilö on joskus saattanut suoda itselleen yhden alkoholijuoman päivässä, mutta muistisairaudesta johtuen hän juo itselleen lupaaman yhden juoman useita kertoja päivässä. Muistisairaalla ikääntyneellä ei välttämättä ole realistista kuvaa omasta päihteidenkäytöstään. Tarve uusille palveluille Päihteitä käyttävät ikääntyneet ovat asiakasryhmää, joilla on tarve nimenomaan heille räätälöidyille palveluille jotka huomioivat, toimintakyvystä, muistista sekä päihteidenkäytöstä aiheutuviin haasteisiin. Olisi myös tarve asumispalveluille, joissa ikääntynyt saisi niin halutessaan käyttää päihteitä ilman tuomitsemista, mutta saisi myös halutessaan tukea päihteidenkäytön haasteisiin ja siitä kuntoutumiseen. Valtteri Väliheikki Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkimukseen ”Ikääntyneiden palveluiden sosiaalityöntekijöiden käsityksiä ikääntyneiden päihteidenkäytöstä.” Lapin yliopisto 2020. Lähteet: Haarni, Ilka & Viljanen, Maria & Alanko, Anna 2007: Ikääntyminen ja alkoholinkäyttö – haaste vanhustenhuollolle, tilastontekijöille ja suvaitsevaisuudelle. Teoksessa Alanko, Anna & Haarni, Ilkka (toim.): Ikääntyminen ja alkoholi. Vammalan kirjapaino Oy. Helsinki, 7-9. Holmberg, Jan 2010: Päihderiippuvuudesta elämänhallintaan. Edita Prima Oy. Helsinki. Levo, Tarja & Viljanen, Maria & Heino, Taina & Koivula, Riitta & Aira, Marja 2008: Ikääntyvän ääntä kuunnellen – taustamateriaalia ikääntymiseen ja alkoholiin. Teoksessa Levo, Tarja (toim.): Ikääntyvän ääntä kuunnellen – taustamateriaalia ikääntymiseen ja alkoholiin. Vammalan kirjapaino Oy. Helsinki. Mikä gradussani on oikeasti mielenkiintoista? Viljanen, Maria 2011: Mitä ikääntyneiden kanssa tehtävässä päihdetyössä tulisi ottaa huomioon. Gerontologia-lehti 1, 54-59. Wahlbeck, Kristian & Hietala, Outi & Kuosmanen, Lauri & McDaid, David & Mikkonen, Juha & Parkkonen, Johannes & Reini, Kaarina & Salovuori, Samuel & Tourunen, Jouni 2018: Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |