Saamelaisessa varhaiskasvatuspalvelussa palvelujen käyttäjän ja asiakkaan rooli on muuttunut hallinnon kohteesta käyttäjälähtöiseksi osallistujaksi. Pro gradu -tutkimukseni mukaan saamelaisen varhaiskasvatuspalvelujen käyttäjillä Oulussa on tarvetta ja halua käyttämiensä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen palveluita tuottavien ammattilaisten kanssa. Palveluiden käyttäjien osallisuuden vahvistuminen lisäsi heidän kiinnostusta ja aktiivisuutta käyttämiensä palveluiden yhteistuottamiseen. Käyttäjälähtöinen osallisuus toteutuu palveluiden käyttäjien osalta asiakasrajapinnassa työskentelevien ammattilaisten palvelutarjonnan osalta, mutta hallinnon sekä ympäristön ja yhteisön tuki jää vaillinaiseksi.
Palveluiden yhteistuottaminen julkisena palveluna Yhteistuotannon avulla pyritään palvelujen käyttäjän ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen ja vuorovaikutukselliseen kumppanuuteen moniammatillisissa verkostoissa. Palvelun yhdessä tuottamisen tarkoituksena on vahvistaa yhteisöjä ja kehittää erilaisia, paikallisia ratkaisuja julkisten palvelujen tuottamiseen. Yhteistuotanto muuttaa kuntien toimintatapoja tuomalla kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät tasavertaiseksi osallistujaksi yhdessä ammattilaisten kanssa. Toimintakulttuurin muutosta ja ammattilaisten perinteistä asiantuntijaroolista luopumista voidaan tukea johtamistyöllä. Palvelujärjestelmän kehittämisellä ja käyttäjälähtöisellä suunnittelulla pyritään palveluita kehittämään palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Yhteistuotannolla voidaan löytää täysin uusia palvelumahdollisuuksia tai kanavia palveluiden saavuttamiseksi. Palvelujen yhteistuottamisessa on tärkeää saada tietoon palveluiden käyttäjien kokemukset asiakasymmärryksen ja palveluiden käyttäjätiedon kartoittamiseksi. Ammattilaisten osaamisen ja sitoutumisen avulla saadaan organisaatiorakenteet ja johtamiskäytännöt tukemaan yhteistuotantoprosesseja käyttäjätasolla. Käyttäjälähtöinen osallisuus palvelutuotannossa Käyttäjälähtöisen osallisuuden mukaisesti palvelujen käyttäjät, kuntalaiset ja ammattilaiset tuottavat tarvitsemiaan ja kustannustehokkaita julkisia palveluita yhdessä. Palveluiden yhteistuotannossa hyödynnetään palvelulähtöistä ajattelutapaa, kumppanuutta ja verkostoitumista. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yhteisten asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä asuinympäristön kehittämiseen antavat palvelujen käyttäjille kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Lisäksi suora vaikuttamismahdollisuus lisää luottamusta poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan. Lapsilähtöisyys on varhaiskasvatuspalveluissa käyttäjälähtöistä osallisuutta, joka korostaa lapsen roolia aktiivisena osallistujana ja toimijana päiväkodissa. Vanhempien osallisuus muodostuu yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta julkisten organisaatioiden kanssa sekä tietoisuudesta perheen oikeuksista ja mahdollisuuksista. Kasvatuskumppanuus nähdään kumppanuuskäsitteen tavoin vuorovaikutuksellisena yhteistyönä, joka vaatii luottamuksen rakentamista sekä muiden aseman ymmärtämistä keskinäisen kanssakäymisen ja yhteistyön onnistumiselle. Varhaiskasvatuspalveluiden yhteistuottaminen Palveluiden käyttäjät toivat esille palvelutuotannon kehittämisessä tärkeimpinä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, oikeuden oman kielen ja kulttuurin mukaiseen palveluun sekä omien toiveiden ja tarpeiden esittämisen mahdollisuuden ja niiden huomioimisen palvelutarjonnassa. Palvelujen käyttäjien osallistamisella on suuri merkitys kaupunkisaamelaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja lisääjänä. Palvelulähtöisellä toimintatavalla ja käyttäjädemokratialla voidaan tukea ja vahvistaa aktiivisen kaupunkisaamelaisen roolia. Yhteistuotannon avulla kaupunkisaamelaisten varhaiskasvatusuunnitelmaa voidaan toteuttaa palvelujen käyttäjien, eri ammattilaisten ja oppilaitoisten yhteistyönä niin, että otetaan eri toimijoita mukaan suunnitteluprosessin eri vaiheisiin sähköisiä palveluita hyödyntämällä. Lisäksi vanhempien ja ammattilaisten yhteydenpitoa ja palautteenantoa voidaan tiivistää sähköisellä asioinnilla. Palveluita voidaan myös tuotteistaa käyttäjälähtöisesti esimerkiksi palvelupolkujen avulla, jolloin niitä voidaan hyödyntää ja käyttää muissa saamenkielisissä varhaiskasvatuspalveluissa eri kaupungeissa. Aune Niittyvuopio Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Palveluiden yhteistuottaminen saamelaisessa varhaiskavatuspalvelussa, case Mäntylä - Snellmanin päiväkoti” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |