Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti maapallon pohjoisiin alueisiin. Arktisilla alueilla ilmaston lämpeneminen sulattaa merijäätä niin nopeasti, että Jäämeri tulee olemaan kesäisin kokonaan sula vuosisadan loppuun menneessä. Tämän merijään alla on runsaasti arvokkaita luonnonvaroja: öljyä, kaasua ja arvokkaita kalakantoja. Näistä uusista mahdollisuuksista pääsevät hyötymään erityisesti arktiset rantavaltiot: Yhdysvallat, Kanada, Norja, Tanska (Grönlanti) ja Venäjä. Venäjä on jo tietoisesti alkanut rakentaa omaa toimijuuttaan arktisuuden ympärille turvatakseen omat taloudelliset toimintamahdollisuudet arktisilla alueilla. Geopoliittiset muutokset ja arktinen buumi Eteläisten neuvostotasavaltojen itsenäistyttyä Venäjän painopiste siirtyi aiempaa pohjoisemmaksi ja Venäjästä tuli näin ollen aikaisempaa arktisempi valtio. Neuvostoliiton romahtamisen yhteydessä Venäjä menetti myös tärkeitä rannikkoalueita Mustaltamereltä ja Itämereltä. Lisäksi 2000-luvulle tultaessa keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta kiihtyi. Välillä puhuttiin jopa ”arktisesta buumista”, jolloin oltiin liiankin innoissaan arktisuuteen liittyvistä asioista. Edellä mainitut geopoliittiset muutokset yhdessä kiihtyvän ilmaston lämpenemisen kanssa saivat Venäjän kiinnostumaan todenteolla arktisista alueista, minkä seurauksena Venäjä on lähtenyt rakentamaan omaa arktista identiteettiä. Arktista identiteettiä ylhäältä alaspäin Venäjä on lähtenyt aktiivisesti luomaan arktista identiteettiä ylhäältä alaspäin. Tällä tarkoitan sitä, että arktista toimijuutta rakennetaan tällä hetkellä Kremlissä erilaisilla strategisilla linjauksilla sekä julistuksilla. Juuri näitä linjauksia olen tutkinut tuoreessa pro gradu –tutkielmassani sisällönanalyysin avulla. Venäjän ensimmäinen arktinen strategia on julkaistu vuonna 2008. Tämän jälkeen Venäjä on tasaisin väliajoin julkaissut uusia arktisia strategioita eri hallinnon aloille. Näitä linjauksia päivitetään jatkuvasti. Näissä virallislähteissä kuitenkin toistuvat samat teemat. Venäjän arktinen identiteetti nivoutuu ennen kaikkea arktisiin innovaatioihin, uskottavaan puolustukseen, monenkeskiseen yhteistyöhön, taloudellisiin mahdollisuuksiin sekä paikallisten elinolojen parantamiseen. Osittain nämä tavoitteet ovat päällekkäisiä. Osittain ne ovat liian kunnianhimoisia toteutukseen. Ne kuitenkin kertovat siitä, millaisia arktisia tavoitteita Venäjällä on. Osaltaan ne myös kertovat, minkä varaan Venäjä rakentaa omaa arktista toimijuuttaan. Turvallisuus ensin ja yhteistyö ensin dilemma Venäjän arktinen politiikka on tällä hetkellä sekoitus pragmaattista avoimuutta sekä sulkeutuneisuutta. Venäjä esimerkiksi painottaa omissa arktisissa strategioissaan samaan aikaan sekä turvallisuuspolitiikan että monenkeskisen yhteistyön tärkeyttä. Venäjä siis kertoo avoimesti tavoittelevansa kansainvälistä yhteistyötä arktisessa kontekstissa, mutta samalla maa kertoo olevansa valmis puolustamaan ”kansallisia intressejään” pohjoisessa tarvittaessa sotilaallisin keinoin. Venäjä ikään kuin kertoo montaa eri narratiivia yhtä aikaa. Venäjän arktinen identiteetti on siis hyvin moninainen, sillä sen alaisuuteen liitetään osittain ristiriitaisia sekä päällekkäisiä tavoitteita. Nämä ristiriitaiset tavoitteet kuitenkin liittyvät ennen kaikkea siihen, että Venäjä luo yhdenlaista arktista identiteettiä sisäpolitiikkaansa varten ja toisenlaista arktista identiteettiä ulkopoliittisia tavoitteita silmällä pitäen. Venäjän arktinen politiikka kaipaa tällä hetkellä konkreettisia tekoja, sillä se on vielä tässä vaiheessa enemmänkin pelkkää identiteettikerrontaa sekä narratiivien luomista omasta arktisuudesta. Katja Mäkeläinen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu politiikkatieteiden (erityisesti valtio-oppi) pro gradu -tutkielmaan: ”Venäjän tärkein tavoite arktisessa politiikassa keskipitkällä aikavälillä on säilyttää oma asema johtavana arktisena valtiona.” Pro gradu -tutkielma Venäjän arktisesta identiteetistä Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |