Suomalainen kotouttamispolitiikka on eurooppalaisella tasolla yksi parhaista; se on laaja-alaista ja tukee maahanmuuttajaa elämän alkuun uudessa maassa. Kotouttamistoimenpiteet tarjoavat maahanmuuttajille perustiedot osallistumiseen suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.
Maahanmuuttajien kokemukset kotouttamiskäytänteistä Suomalainen kotouttamispolitiikka lähtee siitä lähtökohdasta, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Kotoutuminen on siis maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan sopeutumista maahanmuuttoon. Tarkastellessani maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisesta kotoutumiskäytänteistä, nousi esiin monta positiivista asiaa. "I did not expect this at all, like you know, I thought I was all on my own, but to have this kind of stuff they already done, way more than I expected, so I am personally very grateful." Useinkaan maahanmuuttajat eivät osanneet odottaa minkäänlaista tukea uuteen maahan sopeutumiseen. He olivat yllättyneitä kun tukea oli tarjolla, ja sitä oli paljon. Tuki ei ollut ainoastaan esimerkiksi rahallista, vaan tukea annettiin eri muodoissa, kuten suomen kielen kursseilla ja muilla kotoutumissuunnitelmaan liittyvillä toimenpiteillä. Kokonaisuutena maahanmuuttajat kuvailivat suomalaisia kotouttamistoimenpiteitä toimivina ja sellaisina, jotka auttoivat elämän alkuun Suomessa. Nykytilaan tyytyminen ei riitä Vaikka maahanmuuttajat kokivat suomalaiset kotouttamistoimenpiteet toimivina, ei nykytilaan tulisi tyytyä. Kotouttamista tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja pyrkiä kehittämään edelleen. Kotouttamisen kehittämisessä tulee huomioida maahanmuutossa tapahtuvat muutokset. Kotouttamisen resurssit ovat paikoitellen pienet, ja järjestöt ovat tärkeässä roolissa omilla projekteillaan täydentämässä julkisia kotouttamistoimenpiteitä. Järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata ja hyviä paikallisia käytänteitä tulee avoimesti jakaa siten, että niitä voidaan hyödyntää kansallisesti. Onnistuneella maahanmuuttopolitiikalla ja kotouttamisella voidaan taata se, että maahanmuuttajat ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Lisäksi sillä voidaan luoda maahanmuuttajille mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajien osallistuminen vaaleissa Perinteisesti maahanmuuttajat ja heidän osallistumisensa on nähty suomalaisessa mediassa ja julkisuudessa negatiivisen kautta. Maahanmuuttajia on yleisesti pidetty hyvin epäaktiivisena joukkona tarkasteltaessa vaaliosallistumista. Osittain tähän vaikuttaa se, miten äänestämistä tilastoidaan Suomessa. Tarkasteltaessa maahanmuuttajien kokemuksia suomalaisista vaaleista nousi esiin, että suomalainen järjestelmä rohkaisee maahanmuuttajia osallistumaan ja äänestämään. Maahanmuuttajat vastaanottivat kotiinsa ilmoituskortin äänioikeudesta, heidän ei tarvinnut käydä itse rekisteröitymässä missään äänestäjiksi. Tämä on eräs konkreettinen esimerkki siitä, miten vaalijärjestelmä ja se, miten se on toteutettu vaikuttaa ihmisten vaaliaktiivisuuteen. Kun tarkasteltiin itse äänestämistilannetta, maahanmuuttajat kokivat, että tilanne oli rento ja itse äänestäminen oli helppoa. He kokivat, että heidän äänellään oli merkitystä. Kun maahanmuuttajat vertasivat äänestämistilannetta Suomessa, ja kotimaassaan selviä eroja huomattiin juuri vaalien luotettavuuteen liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajat itse korostivat sitä, että Suomessa äänestämisestä jäi positiivinen vaikutelma, ja sellainen tunne että juuri minun äänelläni on merkitystä. Näiden maahanmuuttajien kokemuksien perusteella voidaan sanoa, että suomalainen demokratia on vahva, sillä se kykenee sitouttamaan muualta muuttaneita toimimaan. "Joo, helppoa se on varmasti ollut [äänestäminen Suomessa] [---] se on se äänestäminen [on] helppoo, se on yllättävän helppo sinänsä ja siitä sen, sen tapa miten Suomessa, Suomi on antanut ihmisten tehdä ja kun mä menen sinne mä äänestän nii tuntuu että mulla jää vaikutus, että mä oon tehny jotain tärkeetä. [---] Äänestäminen on arvokasta juttua." Kohti seuraavia vaaleja Seuraavat Suomessa järjestettävät vaalit ovat presidentinvaalit. Presidentinvaaleissa äänestääkseen on oltava Suomen kansalainen. Presidentinvaaleissa ei ole siis yhtä suuri joukko maahanmuuttajia äänioikeutettuina kuin kuntavaaleissa. Kuitenkin rohkenen väittää, että tulevissa presidentinvaaleissa maahanmuutto on yksi keskeisimmistä vaaliteemoista. On hyvinkin mahdollista, että tulevissa presidentinvaaleissa päätetään presidentin ohella myös suomalaisen maahanmuuttopolitiikan suunta. Iida Vesterinen Lapin yliopisto yhteiskuntateiden tiedekunta Perustuu valtio-opin pro gradu -tutkielmaan Suomalainen kotouttamispolitiikka ja maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |