Vietnam on yksi maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista ja siellä vuonna 1986 aloitettu uudistuspolitiikka on saanut aikaan sen, että kansainväliset yritykset ovat siirtäneet sinne runsaasti tuotantoaan. Myös suomalaisilla organisaatioilla on toimintaa Vietnamissa ja kasvupotentiaalia olisi edelleen runsaasti. Uudessa maassa toiminnan aloittaminen vaatii organisaatioilta runsaasti taustatietojen selvittämistä. Eräänä selvityskohteena on hyvä olla alueen kulttuuri, se vaikuttaa monella tapaa alueella toimimiseen.
Kansainvälistyvä maailma tuo enenevässä määrin yhteen eri kulttuurin edustajia. Myös suomalaiset muuttavat työn mukana toiselle puolelle maailmaa ja näin he kohtaavat eri arvoja ja sitä kautta myös toimintatapoja edustavia ihmisiä. Etenkin kun on kyseessä esimiesasemassa toimiva henkilö, on kohdemaan kulttuurin tuntemus tärkeää. Menestyksekäs esimiestyö vaatii erilaisten ajattelumallien ja toimintatapojen osaamista. Pro gradu -työssäni olen tutkinut vietnamilaisen kulttuurin vaikutusta suomalaisen esimiehen johtamiseen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Hanoin alueella työskenteleviä, erilaisissa organisaatioissa toimivia esimiesasemassa olevia henkilöitä. Vietnamissa haastatteluhetkellä vietetty aika poikkesi haastatelluilla paljonkin. Mielenkiintoista oli, että kuitenkin hyvin monilta osin kokemukset olivat erittäin yhteneväiset ja samoja kulttuurisia eroja tuli esiin kaikissa haastatteluissa. Henkilön persoona vaikuttaa johtamiseen ja haastateltavilla oli keskenään hieman erilainen rooli ja asennoituminen toimintaansa, mutta päälinjaukset olivat samanlaiset. Kaksi erilaista kulttuuria Suomi ja Vietnam ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia kulttuureja ja erot heijastuvat väistämättä myös organisaatioihin ja johtamiseen. Hollantilainen tutkija Geert Hofstede on eräs tunnetuimpia kulttuurin tutkijoita ja käytin hänen tutkimustuloksiaan tutkimuksessa tarkastelun pohjana. Hofstede on jaotellut kulttuurin ulottuvuudet kuuteen osaan: valtaetäisyys, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, maskuliinisuus ja feminiinisyys, epävarmuuden välttäminen, aikaetäisyys ja nautinnontavoittelu. Näistä isoimmat erot Suomen ja Vietnamin välillä syntyvät yksilöllisyys/yhteisöllisyys -ulottuvuudessa ja valtaetäisyydessä. Toki muissakin ulottuvuuksissa on merkittäviäkin eroja, mutta nämä ovat suurimmat. Suomi on yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta, kun taas Vietnamissa yhteisöllisyys nousee voimakkaasti esiin. Suvun ja perheen merkitys on Vietnamissa todella suuri. Yhteisöllisyyden työelämässä huomaa myös siitä, että Vietnamissa esimerkiksi yhteiset tapahtumat toimivat palkitsemiskeinoina ja yhteisiä illanviettoja ja tapahtumia arvostetaan paljon enemmän kuin Suomessa. Tätä samaa heijastumaa on varmasti myös se, että erilaiset muistamiset ja juhlat ovat myös työelämässä Vietnamissa huomattavasti isommassa roolissa kuin Suomessa. Toisaalta suuren valtaetäisyyden maana Vietnamissa esimiehiin pidetään etäisyyttä ja esimiehen rooli on selkeästi enemmän olla auktoriteetti kuin Suomessa. Keskustelevaa kulttuuria ja demokratiaa ei vietnamilaisilla työpaikoilla tunneta. Vie siis aikansa, ennen kuin suomalaiseen toimintatapaan tottunut esimies onnistuu sitä viemään Vietnamissa omaan työyhteisöönsä. Kuten tutkimuksessa tehdyssä haastattelussa eräs haastateltava totesi: ”Pomo on pomo”. Yhteiskunta vaikuttaa myös esimiestyöhön Mielenkiintoista on, että korruptio nousi tehdyissä haastatteluissa voimakkaasti esiin, vaikka sen ei välttämättä uskoisi olevan esimiestyössä merkittävin asia. Mutta koska sen rooli Vietnamissa on edelleen niin merkittävä, kokevat esimiehet sen vaikuttavat yhteiskuntaan ja sitä kautta myös heidän työhönsä. Etenkin kun ollaan tekemisessä eri sidosryhmien ja yhteiskunnan hallinto-organisaatioiden kanssa, saatetaan joutua miettimään myös korruption mahdollisuutta päätöstenteon taustalla. Vietnam on sosialistinen kansantasavalta, missä kommunistisella puolueella on yksinvalta. Myös sillä on iso merkitys yhteiskunnalle. Maiden kansalaisille tehdyn tutkimuksen perusteella voi todeta, että politiikan merkitys on Vietnamissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Poliittiseen puolueeseen kuuluminen on tärkeää ja puolueessa hyvässä asemassa oleva sukulainen tai ystävä voi auttaa uralla etenemisessä hyvin paljon. Jos työelämässä haluaa päästä etenemään ilman poliittista statusta, ovat kansainväliset organisaatiot siinä hyvä vaihtoehto, koska niissä ei poliittisella asemalla ole merkitystä. Kulttuurin oppiminen tärkeää Esimiehen on opeteltava kohdemaan kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi Vietnamissa on olennaista tiedostaa, että kontaktien rakentaminen vie aikansa, ja myös työntekijöiden luottamus on ansaittava. Työntekijöiden on myös opittava suomalaisen esimiehen johtamistyyli, joka poikkeaa huomattavasti paikallisesta. Se ei tapahdu ilman työtä ja halua oppia. Ulkomaille lähdettäessä on avoin mieli ensiarvoisen tärkeää. Toisessa kulttuurissa törmää erilaisiin tapoihin ja toimintamalleihin. Kaikkia niitä ei tarvitse tietenkään omassa organisaatiossa hyväksyä ja ottaa käyttöön, mutta on hyvä tiedostaa, mistä ne johtuvat ja mitä niiden taustalla on. Se auttaa ymmärtämään eri arvoja, mitä organisaation henkilöstöllä on. Lisäksi voi todeta, että myös teoreettinen tarkastelu vietnamilaisesta kulttuurista on hyvin pitkälti linjassa haastattelujen tulosten suhteen. Uskon sen peilaavan todellisuutta melko hyvin ja suomalaisen kulttuuritaustan omaavan henkilön kokevan paljon juuri näitä haasteita, jotka tutkimuksessa esiin nousivat. Tia Lämsä Kirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaan ”Vietnamilaisen kulttuurin vaikutus suomalaisen esimiehen johtamiseen” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |