”Se edellyttää tietysti paitsi sitä heittäytymistä, mutta myös paljon nöyryyttä siihen, että täytyy ymmärtää, että asiaa ei vielä osaa, pitää olla isot korvat, kaks suurta silmää ja oppia muilta tosi paljon sellasis tilanteissa…” Johtamista voitaisiin kuvailla prosessina, jossa ei voi tulla koskaan täysin valmiiksi, mutta jossa voi jatkuvasti oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan. Ihmisen vaatimattoman suhtautumisen omaan toimintaansa ja kyvyn muiden kuuntelemiseen voidaan nähdä olevan erityisen tärkeää johtamisessa.
Positiivisessa psykologiassa erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat ihmisen positiiviset piirteet [1], joita voidaan kuvailla hyveinä ja luonteenvahvuuksina [2]. Christopher Peterson ja Martin Seligman (2004) ovat kehittäneet positiiviseen psykologiaan pohjautuvan VIA-luokitusjärjestelmän, jossa he määrittelivät kuuden hyveen alle 24 luonteenvahvuutta, jotka ovat universaaleja ja kaikille kulttuureille yhteisiä [3]. Tutkimuksessa tarkastelin, millä tavalla VIA-luokittelun mukaiset hyveet painottuvat luonteenvahvuuksina ja mikä merkitys niille annetaan yritysjohtajien puheessa. Tutkimuksen aineistona käytin 60 Leadcast-podcast jaksoa ja neljän yrityksessä toimineen johtajan elämäkertateosta. Luonteenvahvuuksien käytön positiiviset vaikutukset ihmisen omassa elämässä ”Kyl se tähän ihmisten kasvuun kulminoituu, että jos on pystynyt tukemaan ihmisiä uralla ja näkee, että he pärjää […] kyll se on ehkä erityisen palkitsevaa.” Luonteenvahvuuksien käytöllä on positiivisia vaikutuksia ihmiselle itselleen tilanteessa, jossa ihminen kykenee pitämään huolta tärkeistä ihmissuhteista ja kokemaan myönteisiä tunteita muiden ihmisten auttamisen seurauksena. Luonteenvahvuuksien merkitys oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle ”Mä oon edelleen hirveen utelias, et mä yritän oppia uusia asioita ja opiskella ja ihmetellä maailmaa.” Oppiminen ja oman osaamisen jatkuva kehittäminen on erityisen tärkeää johtamisessa, joka nousi esille sosiaalisen älykkyyden, uteliaisuuden ja nöyryyden luonteenvahvuuksien kuvauksissa johtajien puheessa. Luonteenvahvuuksien käytön voidaan nähdä edistävän oman toiminnan arvioimista ja uuden tiedon omaksumista. Kuuntelemisen tärkeys johtamisessa ”Sillonhan ku […] meneekin jollekin alueelle, ei osaakaan oikeen mitään ja on täysin ”nobody”, ei oo viel mitään uskottavuutta, niin kylhän se vaatii aika paljon nöyryyttä ja se vetää aika nöyräksi […] koska se on ihan älyttömän hieno kokemus siinä kaikessa nöyryydessä ja uuden oppimisessa ja sen tietotaidon kartottamiseen […].” Nöyryyden luonteenvahvuudella on erityinen merkitys johtajan kyvylle kuunnella muita ja oppia sitä kautta. Nöyryyden luonteenvahvuuden painottumisen johtajien puheessa voidaan tulkita kertovan suomalaisista erityispiirteistä, jossa suomalaisia pidetään vaatimattomina ihmisinä, jotka eivät pyri olemaan erityisemmin esillä. Sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuuden merkitys johtamisessa ”Mä tuun aika hyvin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja musta se on tosi hienoa löytää ihmisiä, jotka tulee eri aloilta tai erilaisilta taustoilta […] pystyn puhumaan aika monesta erilaisista asioista erilaisten ihmisten kans.” Sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuuden käyttö edistää sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa taitavasti toimimista. Sosiaalisen älykkyyden luonteenvahvuus auttaa tunnistamaan omia ja muiden ihmisten tunteita ja asettumaan toisten ihmisten tilanteeseen johtajana toimiessa. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöön ottaminen ”On hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet ja miettiä, että olenko mä se henkilö, joka haluaa olla luomassa sitä kymmenen vuoden visiota vai ehkä mä olen se henkilö, joka on hyvä siinä, kun pitää ikään kuin rummuttaa läpi tiettyjä päätöksiä […].” Luonteenvahvuuksien käytön voidaan nähdä olevan yhteydessä hyvään itsetuntemukseen, jonka avulla ihminen tunnistaa omia vahvuuksiaan ja hakeutuu ympäristöihin, jotka tukevat omien vahvuuksien ja voimavarojen käyttöön ottamista. Luonteenvahvuuksien merkitys avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumiselle ”Jos asioista löytää sen jonkinlaisen positiivisen puolen ja siit tilanteesta jonkinlaista tilannekomiikkaa synkissäkin asioissa, nii kylhän se auttaa… Ett se on semmonen mindset, mieliala ja mielikuva kysymys […].” Johtajan rehellisyyden ja huumorin luonteenvahvuuksien käytöllä on erityinen merkitys avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumiselle. Rehellisyyden luonteenvahvuudessa korostui pyrkimys toimia omana aitona itsenään johtamisessa ja huumorin luonteenvahvuus näyttäytyi erityisesti kykynä huomata asioiden hyviä puolia johtajana toimiessa. Ihmisen kyky jatkaa toimintaansa vastoinkäymisistä huolimatta ”Ehkä korostaisin sellaista yhteisen ymmärryksen luomista… Täytyis olla kärsivällisyyttä ennen kuin lähdetään liikkeelle, sanoittaa sitä, että mitä tavoitellaan ja miksi tavoitellaan […].” Luonteenvahvuuksien käyttö vaikuttaa positiivisesti tavoitteen suuntaisen toiminnan jatkamiseen esteistä ja haasteista huolimatta, joita voi tulla vastaan johtajana toimiessa. Erityisesti johtajuuden luonteenvahvuuden käyttö näyttäytyi tärkeänä tavoitteiden saavuttamisessa, jossa ihminen kykenee kommunikoimaan selkeästi ryhmälle siihen kohdistuvista odotuksista ja huolehtimaan ryhmän toiminnan jatkuvuudesta. VIA-luokittelun mukaisten luonteenvahvuuksien tunnistamisella ja käyttöön ottamisella voidaan edistää paitsi ihmisten hyvinvointia ja työssä suoriutumista, myös yrityksen tavoitteiden saavuttamista. Luonteenvahvuuksien käytöllä johtamisessa voidaan edistää ihmisten parhaan potentiaalin saavuttamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Marii Koikson Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan ”Hyveet luonteenvahvuuksina yritysjohtajien puheessa”. Tutkielman ohjaajana toimi Ville Pietiläinen. Lähteet: [1] Peterson, C. (2006). The Values in Action (VIA) Classification of Strengths. Teoksessa: Csikszentmihalyi, M. & Csikszentmihalyi, I. S. (toim.) A Life Worth Living: Contributions to Positive Psychology, (E-kirja). Viitattu 10.3.2023. New York: Oxford University Press, 62–98. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.ulapland.fi/lib/ulapland-ebooks/reader.action?docID=270875 [2] Syväjärvi, A., & Vakkala, H. (2019). Myönteisyys ja voimavaraisuus ihmisten johtamisessa. Teoksessa Pietiläinen, V. ja Syväjärvi, A. (toim.) Johtamisen psykologia. 2. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-Kustannus, 201–233. [3] Peterson, C. & Seligman, M. E. P. (2004). Character Strengths and Virtues. A Handbook and Classification. Oxford: Oxford University Press. Lisälukemista: Ojanen, M. (2022). Positiivinen psykologia, (E-kirja). 2. uudistettu painos. Viitattu 3.3.2023. Kööpenhamina: SAGA Egmont. https://luc.finna.fi/Record/luc_electronic_yo.994797454206246 Seligman, M. E. P. (2008). Aito onnellisuus. Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään. Helsinki: Art House. Seligman, M. E. P. & Csikszentmihalyi, M. (2000). Positive psychology: An Introduction. The American Psychologist 55(1), 5–14. Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla, (E-kirja). Viitattu 25.3.2023. Jyväskylä: PS-Kustannus. https://luc.finna.fi/Record/luc_electronic_yo.994731622606246?sid=3289209177 Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |