Lastensuojelun sosiaalityö tunnetaan yleisesti kuormittavana ja työvoimapulasta kärsivänä alana. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ei kuitenkaan tarvitse passiivisena alistua työn kuorman alle, vaan heillä on mahdollisuus vaikuttaa aktiivisina toimijoina omaan työhyvinvointiinsa erilaisten työkäytäntöjen avulla. Kuva: SewcreamStudio/ unsplash.com Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa on pyritty lastensuojelulain avulla keventämään asiakasmäärää rajoittamalla. Vuoden 2024 alusta lähtien lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakasmäärä saa olla enintään 30 lasta. [1] Tämän lisäksi sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus monin tavoin vaikuttaa työnsä hallintaan työkäytäntöjensä kautta. Tutkin pro gradussani lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia työkäytäntöjä. Aineistoni keräsin fokusryhmähaastatteluin kolmelta ryhmältä, joihin osallistui yhteensä yhdeksän sosiaalityöntekijää. Tavoitteenani oli selvittää työntekijöiden mahdollisuuksia helpottaa työkuormaansa ja löytää konkreettisia keinoja työn sujuvoittamiseen ja hallintaan. Henkilökohtaiset voimavarat Lastensuojelun sosiaalityössä persoona saa näkyä. Työ- ja elämänkokemuksesta nähdään olevan hyötyä tunnekuorman käsittelyssä ja työn haavoittuvampien puolten kestämisessä. [2] Henkilökohtaisen elämän tasapainoisuus sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen palvelevat työssä jaksamista. Suunnitelmallinen työ Sosiaalityössä hallinnan tunnetta lisäävät työn selkeät tavoitteet ja mahdollisuus valita itse työmenetelmänsä sekä tapaamistensa ajankohdan. [3] Työn suunnittelu, ennakointi ja rajaaminen auttavat työn organisoinnissa. Ennakoimattomille töille ajan varaaminen kalenteriin lisää työn hallinnan tunnetta. Työn sujumista helpottavat työkäytännöt Sosiaalityötä tehdään vuorovaikutussuhteissa. Työpari helpottaa työn jakamista, auttaa konkreettisen työn tekemistä ja toimii tukena ja reflektoijana. Työparin kanssa toimimisen käytännöt nopeuttavat työn tekemistä ja edistävät tiedon kulkua. Moniammatillisen ja verkostotyön avulla mahdollistuu monipuolisen tiedon saaminen asiakkaan tilanteessa, mikä voi helpottaa päätöksen tekoa. Asiakkaana olevan lapsen kohtaaminen ja luottamuksellisen suhteen muodostaminen on tärkeää, jotta lapsen edun mukaisten päätösten tekeminen mahdollistuu. Tuki ja kannusteet Lastensuojelun sosiaalityössä työyhteisöllä, työparilla ja esimiehellä on suuri merkitys tuen antajana ja reflektoinnin mahdollistajana. Työn kokeminen merkityksellisenä ja arvokkaana on tärkeää sisäisen motivaation kannalta, koska työ tarjoaa ulkoisia kannusteita suhteellisen vähän. Resurssit Lastensuojelussa asiakasmäärä ei korreloi suoraan työn määrään. Asiakkaiden ja perheiden tarpeiden ja tilanteiden vaihtelevuus vaikuttaa työmäärään ja työn kuormitukseen. [4] Myös työparina toimiminen toiselle sosiaalityöntekijälle lisää työmäärää, mutta ei näy työmitoituksessa. Oma työhuone lisää työn sujuvuutta ja mahdollisuus etä/hybridityön tekemiseen helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työn luonteen ja arvoristiriitojen vaikutus työn tekemiseen Lastensuojelun sosiaalityössä on hyväksyttävä toisinaan, että asioita tapahtuu ilman kenenkään syytä ja ettei kaikkia voi auttaa. Jatkuva keskeneräisyys, ennakoimattomat ja arvaamattomat asiat sekä työn vaativuus kuuluvat lastensuojelutyöhön. [5] Työssä täytyy sietää keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä. Työntekijän oma arvomaailma vaikuttaa hänen työnsä hallintaan ja käyttämiinsä työmenetelmiin esimerkiksi työn rajaamista tehdessä. Lastensuojelun sosiaalityö on vaihtelevaa, monipuolista ja mielenkiintoista. Lastensuojelun työkenttää ei kannata hylätä sen vuoksi, että työ voidaan nähdä kuormittavana tai henkisesti raskaana. Tutkimukseni mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on paljon vaikutusmahdollisuuksia työn aikataulutukseen, suunnitteluun ja työkäytäntöjen valintaan. Sosiaalityöntekijällä on näin ollen paljon avaimia työhyvinvointinsa turvaamiseksi. Jenni Kotiranta
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Työhyvinvointia tukevat työkäytännöt lastensuojelun sosiaalityössä. Tutkielman ohjaajana toimi Tarja Orjasniemi Lähteet Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) 13b § (22.12.2021/1278) Forsman, Sinikka (2010) Sosiaalityöntekijän jaksaminen ja jatkaminen lastensuojelussa. Henkilökohtaisen ja muodollisen uran rajapinnoilla. Tampere: Tampereen yliopisto. Matela, Kari (2009) Viihtyvät ja vaihtuvat. Lastensuojelut sosiaalityöntekijöiden työssä pysymiseen ja työstä lähtemiseen vaikuttavat tekijät. Lapin yliopisto. Sosiaalityön laitos. Lisensiaatintutkimus. Holmi, Laura & Kekkonen, Elina (2023) Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus. Selvitys kuntien ja kuntayhtymien lasten ja perheiden sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakastyön ammattilaisten näkemyksistä lastensuojelun ja lastensuojelemisen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Lastensuojelun keskusliiton verkkojulkaisu. Lastensuojelun keskusliitto & Talentia. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/022a138e-9634-11ed-b676- 00155d64030a. Hämäläinen, Juha & Niemelä, Pauli (2006) Jaksamisen edistäminen vaativissa sosiaalialan tehtävissä työyhteisöjä kehittämällä. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 37. Kuopio: Kuopion yliopisto Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |