Nuorisorikollisuudesta rakentuu moniulotteinen ilmiö Helsingin Sanomien kirjoitusten valossa16/4/2024
Mediassa keskustellaan nuorisorikollisuudesta moniäänisesti. Esille nousee huolta nykynuorison voinnista, katujengeistä, nuorten välisestä raaistuvasta väkivallasta ja alaikäisten tekemistä rikoksista. Suuri enemmistö nuorista voi hyvin, mutta pieni joukko nuoria tekee entistä vakavampia rikoksia. Yhä useampi nuori pitää mukanaan teräasetta. Myös ampuma-aseiden kantaminen on Suomessa yleistynyt. Kuva: Juristiuutiset/ISTOCK Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani nuorisorikollisuuteen liittyvää suomalaista julkista keskustelua. Tutkimusaineisto koostui 42:sta Helsingin Sanomien kirjoituksesta. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja teoreettinen viitekehys nojasi sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen. Tarkoitus oli selvittää, minkälaisia merkityksiä nuorisorikollisuudesta rakentui Helsingin Sanomien kirjoituksissa. Paheneva ilmiö Nuorisorikollisuuden merkitykset rakentuivat nuorisorikollisuuden ilmiön, syiden ja torjuntakeinojen määrittelyjen kautta. Kirjoituksista rakentui kuva vaikeutuvasta ja pahenevasta nuorisorikollisuuden ilmiöstä. Rikollisuuden kerrottiin lisääntyneen ja kasautuneen pienelle tekijäjoukolle. Väkivallan nähtiin raaistuneen ja sisältävän aiempaa enemmän nöyryyttäviä piirteitä, minkä voidaan tulkita johtuvan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista. Hukassa oleva vanhemmuus ja yhteiskunnan eriytyminen määrittyivät juurisyiksi nuorten pahoinvoinnille ja rikolliselle käyttäytymiselle. Syrjäytymisen tulkittiin vahvistavan nuorten rikollisuutta ja lisäävän rikollisjengien vetovoimaa. Rikosten tekemisestä aiheutuvat euforiset tunteet ja hyväksynnän hakeminen määrittyivät motiiveiksi teoille. Keskiluokan viikonloppuinen huumeiden viihdekäyttö nostettiin yhdeksi taustatekijäksi ilmiölle. Yhteistyöllä ja osallistamisella taistoon ongelmaa vastaan Nuorisorikollisuuden torjuntakeinoja haettiin koko yhteiskunnan, perheiden ja nuorten osallistamisesta. Eri toimijoiden yhteistyön tiivistämistä, terminologian selkiyttämistä, avoimen keskustelukulttuurin luomista ja ennaltaehkäiseviä toimia kaivattiin. Pitkäjänteiset toimintaohjelmat ja pysyvä hankerahoitus määrittyivät keinoiksi torjua nuorisorikollisuutta. Yhteiskuntapoliittinen keskustelu nuorisorikollisuuden syistä ja ratkaisukeinoista leikkasi läpi useiden kirjoitusten. Torjuntakeinoiksi määrittyivät kovat ja pehmeät toimet, joista sosiaalityön paremman resursoimisen voidaan tulkita lukeutuvan pehmeisiin ja rangaistusten lisäämisen ja kontrollin kiristämisen koviin keinoihin. Nuorisorikollisuuden tarkastelun tasot Nuorisorikollisuutta, nuorisorikollisuuden juurisyitä ja nuorisorikollisuuden torjuntakeinoja voidaan tarkastella eri tasoilla: yksilötasolla, perhetasolla ja yhteiskunnallisella tasolla. Tasot ovat toisiinsa nähden vuorovaikutuksellisessa suhteessa ja nuorisorikollisuuteen liittyviä tekijöitä voidaan tarkastella kaikkien kolmen tason kautta. Ilmiöön kietoutuvat ristiriidat ja inhimillinen kärsimys Nuorisorikollisuuteen sisältyy useita ristiriitaisia elementtejä ja tasoja. Yhtäältä nuoret ovat vielä alaikäisiä ja osin lapsia, joihin liitetään mielikuvia lapsenomaisesta viattomuudesta, puhtoisuudesta ja johdateltavuudesta. Toisaalta rikollisuuteen liitetään mielikuvia strategisuudesta, tietoisista valinnoista ja pahuudesta. Lapsiin liitettyinä näkemys on ristiriitaisuudessaan mielenkiintoinen. Nuorisorikollisuus ja siitä koituvat inhimilliset kärsimykset koskettavat lukuisia nuoria, perheitä ja laajemmin koko yhteiskuntaa. Tutkielmani tulokset kulkevat käsi kädessä aiemman tutkimustiedon kanssa. Nuorisorikollisuuden juurisyyt ja torjuntakeinot ovat moniulotteisia ja mutkikkaita. Ongelman torjumiseksi tulee kehittää monialaisia ja yhteistyöhön perustuvia lähestymistapoja sekä panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin. Susanna Sneck
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Nuorisorikollisuuden merkitysten rakentuminen Helsingin Sanomien kirjoituksissa. Tutkielman ohjaajana toimi Elina Virokannas. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |