Jokainen meistä on kokenut elämänsä aikana jonkinlaista yksinäisyyttä. Merkittäväksi ihmisen hyvinvoinnin kannalta muodostuu se, onko yksinäisyys ohimenevä vai pysyvä olotila. Pitkään jatkunut yksinäisyys heikentää ihmisen fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä toimintakykyä. Yksinäisyydellä on haitallisia seurauksia kaikissa ikäluokissa, mutta erityisen haavoittavaa on sen kokeminen nuoruudessa. Kuva: Adrian Swancar / unsplash.com Nuoruudesta puhutaan usein elämän parhaimpana aikana, jolloin tavoitellaan unelmia, kokeillaan rajoja sekä tehdään tärkeitä valintoja tulevaisuuden suhteen. Samaan aikaan nuoruus on haavoittava ajanjakso, jolloin itsenäistytään, etäännytään hiljattain vanhemmista ja oma identiteetti muodostuu kasvavissa määrin ystävyyssuhteiden kautta. Huoli herää niiden nuorten kohdalla, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennukseen, sosiaalisiin pelkoihin, itsetuhoisuuteen, koulutus- ja työuran katkeamisiin sekä psyykkisiin sairauksiin. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani nuorten yksinäisyyden kokemuksia suosittuun TikTok-sovellukseen julkaistujen videoiden pohjalta. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu 24:stä nuorten julkaisemasta TikTok-videosta vuosilta 2022-2023 liittyen yksinäisyyteen. Analysoin aineiston hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysi-menetelmää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret kuvaavat yksinäisyyttä ja sen syitä. Yksinäisyydestä Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, jolloin yksilö voi ainoastaan itse määritellä kokeeko yksinäisyyttä. Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen olotila, joka heikentää ihmisen hyvinvointia määrällisesti tai laadullisesti epätyydyttävien ihmissuhteiden vuoksi. (Junttila 2016, 53.). Yksinäisyys ei tarkoita suoranaisesti fyysistä yksinolemista tai sitä, ettei olisi yhtään sosiaalisia kontakteja. Yksinäisyyden kokemus voi olla voimakkainta kaveriporukassa. Yksinäisyys voi saada positiivisia merkityksiä viitatessaan yksinoloon, joka pohjautuu yksilön haluun olla yksin ja se koetaan tarpeellisena. (Kangasniemi 2008, 64.) Sosiaalinen media osana nuoruutta Sosiaalinen media on osa nykynuorten arkipäivää ja se on mahdollistanut uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yksinäisyyden näkökulmasta tarkasteltuna, sosiaalinen media mahdollistaa tutustumisen uusiin ihmisiin, sillä kynnys aloittaa keskustelu on matalampi, kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Lisäksi sieltä voi saada vertaistukea yksinäisyyden kokemuksiin. Toisaalta sosiaalinen media voi antaa vääristyneen kuvan muiden ihmisten elämästä ja niissä olevista ihmissuhteista, joka voi puolestaan pahentaa omaa yksinäisyyttä. Toisten ihmisten kaverisuhteista voidaan olla kateellisia, vaikkei sosiaalinen media kerro koko totuutta kyseisten ihmissuhteiden laadusta. Tutkimukseni toi esiin uuden näkökulman, jossa yksinäisyydestä puhuminen näyttäytyy TikTokissa treenaavana someilmiönä. Tämä osoittaa nuorten rohkeutta ja halukkuutta nostaa yksinäisyys julkisen keskustelun pariin. Yksinäisyyden kuvaukset Nuorten yksinäisyyden kuvaukset paikantuivat ihmissuhteisiin, yksinolon hyötyihin sekä kaipuuseen kaveriporukasta. Yleisintä yksinäisyys oli ihmissuhteissa kuten kaveriporukassa, joissa yksinäisyys koettiin vahvasti emotionaalisena yksinäisyytenä eli ihmissuhteiden laatu koetaan epätyydyttävänä. Yksinolo sai positiivisia merkityksiä ja nuoret kokivat hyötyneensä yksinolon opettelusta. Asioiden tekeminen ei vaadi aina seuraa, vaan niiden tekemisestä voi nauttia yksin. Lisäksi nuoret kaipasivat kuulumista kaveriporukkaan, joka viittaa sosiaaliseen yksinäisyyteen eli sosiaalisten suhteiden määrä ei vastaa toivottua. Yksinäisyyden syyt Nuoret etsivät yksinäisyyteen syitä itsestä, elämäntilanteen muutoksista sekä omasta päätöksestä jäädä yksin. Yleisin syy yksinäisyyteen nähtiin johtuvan itsestä. Nuoret kokivat olevansa riittämättömiä ja vääränlaisia, jonka vuoksi he ovat yksinäisiä. Elämäntilanteen muutokset kuten muuttaminen uudelle paikkakunnalle, opintojen aloittaminen, lapsen saaminen sekä kavereiden seurustelu nähtiin johtaneen yksinäisyyteen. Yksinäisyys johtui tilapäisesti myös omasta päätöksestä jättäytyä yksin. Toisaalta tutkimukseni nosti esiin yksinolemisen normalisoinnin. Ihmisillä on erilaiset sosiaaliset tarpeet ja kaikki eivät kaipaa ystävyyssuhteita elämäänsä. Yksinäisyys uhkaa nuorten hyvinvointia ja siitä aiheutuvat seuraukset on otettava huomioon vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Yksinäisyyden ilmiön monitahoisuus vaikeuttaa ilmiöön puuttumista, mutta se ei voi jäädä ainoastaan yksilön vastuun varaan. Kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka vaatii erilaisia ratkaisukeinoja sekä asianmukaista terveys- ja sosiaalipolitiikkaa. Aada Urpilainen
Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan Yksinoloa ja yksinäisyyttä - Laadullinen tutkimus nuorten yksinäisyydestä TikTok-videoiden valossa. Tutkielman ohjaajana toimi Tarja Orjasniemi. Lähteet 1.Junttila, Niina 2016: Yksinäisyyden ulottuvuudet. Teoksessa Saari, Juho (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus. Helsinki, 52–69. 2.Junttila, Niina 2022: Yksinäisyyden monet kasvot. Tammi. Helsinki. 3.Kangasniemi, Jukka 2008: Yksinäisyyden kokemisen avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision Nuorten palstan kirjoituksissa. Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/19195/9789513934088.pdf?sequence=%201&isAllowed=y Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |