”No mä sanoisin et se oli kontrollointia, se oli syyllistämistä, alistamista. Täydellist mitätöintiä. Kuitenki puettuna semmoseen, niin ovelaan kaapuun että sitä ei, sitä oli hirveen vaikee ymmärtää mist on kyse.” - Ote parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen haastattelusta Kuva: Artbykleiton, Pixabay Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani pakottavan kontrollin ilmenemistä väkivaltaisissa parisuhteissa sekä sitä, miten pakottava kontrolli heijastuu uhrin avun hakemiseen ja saamiseen. Hyödynsin tutkielmassa valmista parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten haastatteluaineistoa, joka on kerätty osana Väkivaltatyön yhteensovitettujen toimintamallien arviointi -hanketta. Hanke on toteutettu Etelä-Savon alueella vuosina 2018–2020. Hanketta ovat rahoittaneet Viola ry. ja Essote ja tutkijatahona on toiminut Lapin yliopisto. Tarkastelen pakottavaa kontrollia sukupuolistuneena ja naisiin kohdistuvana väkivaltana. Pakottava kontrolli väkivaltana Parisuhteessa tapahtuvaa toisen osapuolen hallitsemista tai siihen pyrkimistä pelottelun, uhkailun, alistamisen ja muun väkivallan keinoin kutsutaan pakottavaksi kontrolliksi. Pakottava kontrolli on parisuhdeväkivallan dynamiikka, joka kietoutuu uhrin jokapäiväisen elämän ympärille ja vaikuttaa taustalla kaikissa uhrin tekemissä arkisissa valinnoissa. [1] Pakottavan kontrollin keinoin väkivallantekijän on mahdollista vaikuttaa kumppaninsa elämään ja arkeen monin eri tavoin niin suhteen aikana kuin vielä sen jälkeenkin. Etenkin suhteen alkuaikoina uhrin voi olla vaikeaa tunnistaa kokemaansa väkivallaksi. Pakottava kontrolli saa uhrin usein muuttamaan omaa käyttäytymistään ja toimimaan kumppanin tahdon mukaan. Avun piiriin hakeutuminen tai avun vastaanottaminen voi olla uhrille pelottava prosessi [2]. Pakottavan kontrollin vaikutukset naisten arkeen Tutkimuksen mukaan pakottava kontrolli vaikutti naisten arkeen niin väkivaltaisen parisuhteen aikana kuin sen jälkeen. Suhteen aikana naiset kokivat pelkoa, uhkailua, eristämistä, alentamista sekä kontrollointia. Naiset kehittivät erilaisia selviytymiskeinoja pakottavan kontrollin otteessa selviytymisen ja suhteesta irtautumisen mahdollistamiseksi. Naiset yrittivät muun muassa muuttaa omaa käytöstään, ennakoida tilanteita ja ylläpitää toivoa. Pakottava kontrolli heijastui myös suhteesta lähtemiseen ja eron jälkeiseen aikaan. Eron jälkeen entinen kumppani usein pyrki jatkamaan pakottavaa ja kontrolloivaa käyttäytymistä toteuttamalla digitaalista väkivaltaa tai käyttämällä yhteisiä lapsia väkivallan välineenä. Avun hakemisen ja saamisen mahdollisuudet Pakottava kontrolli haastaa myös uhrin avun hakemista ja saamista. Erilaiset tunteet vaikeuttivat naisten hakeutumista avun piiriin ja toisaalta jotkin tunteet sysäsivät hakemaan apua. Naisten kokemusten perusteella väkivalta olisi voitu huomata jo aikaisemmassa vaiheessa, esimerkiksi perustason palveluissa. Parisuhdeväkivallan tabumaisuus sekä eri ammattilaisten tiedon puute parisuhdeväkivallan muodoista ja palveluista haastavat oikea-aikaisen ja oikeanlaisen avun saamista. Miten tätä näkymätöntä ilmiötä tehdään näkyväksi? Pakottavan kontrollin käsitteen ja dynamiikan ymmärtämisen tarkoituksena on helpottaa ilmiön näkyväksi tekemistä sekä sen tunnistamista, tunnustamista ja sanoittamista. Väkivallan eri muodoista tarvitaan lisää tietoa niin väkivallan uhreille kuin auttajillekin. Tiedon lisäämisellä ja julkisella keskustelulla voidaan vaikuttaa palveluiden selkeyttämiseen ja parantamiseen sekä yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja lainsäädäntöön. Pakottavan kontrollin tunnistaminen ja kitkeminen vaatii isoja uudistuksia lakiin, poliisin käytäntöihin, tutkimuksiin, arviointityökaluihin sekä tapoihin, joilla yhteiskuntamme palvelee, suojelee ja voimaannuttaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia ja heidän lapsiaan. Uudistusten ja muutosten aikaansaamiseksi tulisi herätellä poliittista tahtoa ongelmaan puuttumisessa. Tämä vaatii vaikuttamistyötä, julkista keskustelua ja pakottavaa kontrollia kokeneiden äänen kuuluviin tuomista. [1] Lakiuudistuksia on mahdollisesti ja toivottavasti tulossa. Henkisen väkivallan rangaistavuuteen ja vainoamisen oikeuskäytäntöihin liittyvän selvityksen johtopäätöksinä todettiin, että Suomen rikoslakiin tulisi lisätä pakottavan kontrollin tunnusmerkistö [3]. Tiiamaria Seppälä
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Pakottava kontrolli parisuhdeväkivaltaa kokevien naisten arjessa ja avunsaannin mahdollisuuksissa. Tutkielman ohjaajana toimi Anna Nikupeteri. Lähteet: 1. Stark, Evan 2007: Coercive control. How Men entrap Women in Personal life. Oxford university press. Oxford. 2. McCallum, Toni & Rose, Judy 2021: Domestic violence, coercive control and mental health in a pandemic: Disenthralling the ecology of the domestic. Health sociology review 30(3), 260–274. 3. Tolvanen, Matti & Silvennoinen, Elisa 2023: Selvitys henkisen väkivallan rangaistavuudesta ja vainoamisen oikeuskäytännöstä Suomessa. Oikeusministeriö. Helsinki. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |