Saavutettavuus on vaikuttavien ja eettisesti kestävien aikuissosiaalityön palvelujen edellytys. Sosiaalijohtajilla on keskeinen rooli saavutettavuuden edistämisessä ja erityisesti sitä mahdollistavien rakenteiden luomisessa muotoutuvilla hyvinvointialueilla. Mitä on saavutettavuus? Saavutettavuudella tarkoitetaan kiteytetysti sitä, että jokaisella palvelua tarvitsevalla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus päästä tarvitsemiensa palvelujen piiriin riippumatta esimerkiksi taloudellisista, fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista. Palvelujen saavutettavuutta voivat kuitenkin estää monet tekijät, kuten esimerkiksi palvelurakenteiden vinoumat, palvelujen sijainti, asiakkaiden ongelmiin liitetyt stigmat tai huonot kokemukset kohtaamisista viranomaisten kanssa. [Ks. esim. 1] Saavutettavuus voidaan jakaa ulottuvuuksiin, jotka usein limittyvät toisiinsa ja, jotka ohjaavat tarkastelemaan saavutettavuutta eri näkökulmista [2]: Pro gradussani tarkastelin aikuissosiaalityön hyvinvointialuesiirtymän aikaista saavutettavuutta ja siihen liittyvää johtamisosaamista. Hyödynsin tutkielmassani yhden hyvinvointialueen sosiaalijohdolta kerättyä laajaa kokous- ja haastatteluaineistoa. Hyvinvointialuesiirtymä on vaikuttanut monin tavoin aikuissosiaalityön saavutettavuuteen Hyvinvointialuesiirtymän kaltaisella historiallisen suurella sote-palvelurakennemuutoksella on ollut merkittäviä vaikutuksia aikuissosiaalityön palvelujen saavutettavuuteen. Hyvinvointialuemuutoksen myötä esimerkiksi palvelujärjestelmän ja yhteistyön rakenteet ovat muuttuneet, ajankohtaisen ja paikkansapitävän tiedottamisen merkitys korostunut sekä digipalvelujen määrä kasvanut. Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana joutuneet paikkaamaan alijäämäistä budjettitilannettaan tekemällä myös monia aikuissosiaalityön saavutettavuutta heikentäviä toimia. Näitä ovat esimerkiksi henkilöstön vähentäminen yt-neuvotteluja käymällä sekä palveluverkostojen kaventaminen. Saavutettavuuden tulisi pysyä keskeisenä näkökulmana palvelujärjestelmän – ja aikuissosiaalityön palvelujen – kehittämisessä, sillä saavutettavuus on palvelujen eettisen kestävyyden ja vaikuttavuuden edellytys. Sosiaalijohtajat saavutettavuuden edistäjinä Sosiaalialan johtajat tarvitsevat työssään vahvan konteksti- ja substanssiymmärryksen lisäksi myös henkilöstö-, talous-, verkosto- sekä muutos- ja kehittämisjohtamisen osaamista [3]. Näitä kaikkia johtamisen osaamisalueita johtajat tarvitsevat myös aikuissosiaalityön saavutettavuuden edistämisessä. Hyvinvointialuesiirtymän kaltaisen muutoksen keskellä korostuu pro graduni mukaan tarve sosiaalijohtajien muutos- ja kehittämisjohtamisen osaamiselle. Työssään sosiaalijohtajat johtivat niin asioiden kuin ihmistenkin muutosprosesseja. Muuttuneet palvelurakenteet edellyttivät monilta osin myös olemassa olevien verkostorakenteiden päivittämistä tai uusien luomista. Toimiva yhteistyö aikuissosiaalityölle keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa on edellytys asiakkaiden saumattomammille palvelupoluille ja laadukkaille palveluille. Lopuksi Sosiaalijohtajien keskeisestä roolista huolimatta aikuissosiaalityön saavutettavuus on asia, jota jokainen aikuissosiaalityössä työskentelevä voi omassa arjen asiakastyössään joko estää tai mahdollistaa esimerkiksi panostamalla asiakkaiden kunnioittavaan kohtaamiseen ja raportoimalla eteenpäin havaitsemistaan saavutettavuuden epäkohdista. Heidi Kantsila-Korhonen
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Aikuissosiaalityön saavutettavuus hyvinvointialuesiirtymässä – sosiaalijohdon näkökulma. Tutkielman ohjaajana toimi Pirjo Oinas. Lähteet [1] Neale, Joanne, Tompkins, Charlotte & Sheard, Laura 2008: Barriers to accessing generic health and social care services: a qualitative study of injecting drug users. Health & social care in the community, 16(2), 147–154. [2] Vanjusov, Heidi 2022: Saatavilla, mutta ei saavutettavissa?: sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto. [3] Zitting, Joakim, Laulainen, Sanna & Niiranen, Vuokko 2019: Lähi- ja keskijohdon osaamisvaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiossa. Yhteiskuntapolitiikka 84(4), 380–392. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |