Perinteisesti johtajien on ajateltu omaavaan tiettyjä persoonallisuuden piirteitä, joiden vuoksi he ovat valikoituneet johtavaan asemaan. Mitä jos onkin niin, että johtajia ei palkata, vaan johtajuus rakentuu työn ohessa? Johtajaidentiteetti on käsitteenä vielä suhteellisen vähän tutkittu, mutta olemassa oleva tutkimus antaa viitteitä siitä, että johtajan roolin sisäistäminen on prosessi. Tutkimuksessani tarkastelen, mikä on valmennuksen merkitys tässä prosessissa. Koettu johtajuus työuran alussa
Tutkimuksessani haastattelin neljää työuransa alussa olevaa johtajaa, jotka olivat toimineet nykyisessä tehtävässään vähintään puolen vuoden ajan. Heillä kaikilla oli selkeä käsitys siitä, mitä hyvä johtajuus merkitsee heille ja minkälaisia johtajia he toivoivat olevansa, mutta käytännön tasolla tämä askel oli vielä ottamatta. Kaikki johtajat kokivat työssään ajankäytön suureksi haasteeksi, jota he eivät olleet onnistuneet selättämään. Kun haastateltavia pyydettiin kuvaamaan itseään johtajana, he kertoivat itsestään muiden ihmisten kokemusten kautta – esiin nostettiin esihenkilöiden sekä alaisten antamia palautteita käytännön työskentelystä. Heidän käsityksensä itsestään johtajana ei ollut vielä vakiintunut, vaan siihen haettiin tukea ulkopuolelta, muiden kuvauksista. Johtajaidentiteetti rakentuu työssä – tai sitten ei Johtajaidentiteetillä tarkoitetaan johtajan kokemuksia itsestään johtajana, yhtä osa-aluetta yksilön työminästä, joka sisältää johtamisskeemoja ja kokemuksia. Kun tämä identiteetti rakentuu onnistuneesti, yksilöllä on vahva käsitys siitä, kuka hän on johtamistilanteissa ja miten hänen tulisi toimia. Hän alkaa siis näkemään itsensä johtajana, kun hän tunnistaa johtamistilanteiden vaatimuksia ja tiedostamattaan integroi johtamistyössä vaadittuja taitoja omaan identiteettiinsä [1]. Johtavassa asemassa toimiminen ei kuitenkaan yksistään takaa sitä, että identiteetti muotoutuu, ja henkilö todella sisäistää työroolinsa ja sen vaatimukset, vaan työyhteisön tulisi tarjota tukea tähän prosessiin. Monissa organisaatioissa koulutukset ja valmennukset on suunnattu työntekijöille, mutta tutkimukseni osoittaa, että myös johtajat hyötyvät valmennuksesta. Valmennus johtajaidentiteetin rakentajana Tutkimuksessani selvitin, miten johtamisvalmennukseen osallistuminen on vaikuttanut koettuun johtajaidentiteettiin. Haastattelin samoja johtajia uudelleen sen jälkeen, kun he olivat osallistuneet johtamisvalmennukseen. Valmennus ei muuttanut johtajien mielipiteitä, mutta olemassa olevat käsitykset johtajuudesta ja itsestä johtajana olivat vahvistuneet. Haastateltavien kuvaukset itsestään johtajana eivät enää nojanneet muiden kertomaan, vaan siihen, miten he itse näkivät itsensä. He kuvailivat työtään toisessa haastattelussa innokkaammin ja käyttivät enemmän adjektiiveja. Kaikki johtajat olivat onnistuneet ratkaisemaan ajankäytön ongelmat valmennuksen jälkeen, joten se tuntui antaneen heille käytännön työkaluja ja rohkeutta tehdä muutoksia työskentelytapoihin, joka puolestaan sai aikaan näkyviä muutoksia. Heillä oli myös enemmän luottamusta itseensä ja johtamistaitoihinsa, eikä heidän käsityksensä itsestään johtajana ollut rajoittunut nykyiseen organisaatioon. He olivat siis avoimempia hakemaan töitä myös muualta. Kun teoriatieto ja käytännön työtä saatu kokemuksellinen tietämys sulautuvat yhteen, muodostuu niin sanottua johtamispääomaa [2]. Valmennus näytti tässä tapauksessa tarjonneen mahdollisuuden kerryttää tätä pääomaa, jonka ansiosta johtajat suoriutuivat työstään paremmin ja saivat tukea johtajaidentiteetin kehittymiseen. Aino Kuoksa Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan Valmennuksen merkitys koetulle johtajaidentiteetille. Tutkielman ohjaajana toimi Virpi Tökkäri. Lähteet: Epitropaki, O., Kark, R., Mainemelis, C. & Lord, R.G. 2017: Leadership and followership identity processes: A multilevel review. The Leadership Quarterly, 28 (1), 104-129. Kaski, Satu & Kiander, Tuula 2005: Tunnejohtajuus – kuuntelua ja vaikuttamista. Edita. Helsinki. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |