Vammaiset ihmiset kokevat muita väestöryhmiä useammin väkivaltaa ja vammaisilla naisilla on jopa kolminkertainen riski joutua väkivallan kohteeksi. [1] Vammaisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta on hyvin moninaista ja sitä tapahtuu niin lähisuhteissa, kun niiden ulkopuolellakin. Vammaiset ihmiset eivät ole edes kotonaan suojassa väkivallalta. Vammaisuus nyky-yhteiskunnassa Vammaisuutta on historian saatossa määritelty monin eri tavoin ja vammaisuuden määritelmään vaikuttaa elettävä yhteiskunnallinen aika. Se, miten vammaisuutta määritellään ja se, miten siihen suhtaudutaan vaikuttaa myös muun muassa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksiin sekä saatavilla oleviin palveluihin. Suhtautuminen vammaisiin ihmisiin on ollut ennakkoluuloista, negatiivista ja vähättelevää. [2] Jokainen ihminen on haavoittuvainen, mutta siihen kuinka haavoittuvainen kukin on, vaikuttaa yksilön yhteiskunnallinen asema. Haavoittuvuus liitetään yleensä väestöryhmiin, kuten vammaisiin ihmisiin, joihin liittyy ennakko-oletuksia tai jotka ovat muutoin epäoikeutetussa asemassa. [3] Haavoittuvainen asema voi vammaiselle ihmiselle näyttäytyä yksilöllisenä erityisyytenä, mutta myös yhteiskunnan määrittelemänä. Kuva: Pixapay, MaybelAmber Pro gradu–tutkielmani tarkoitus oli tarkastella, minkälaisena ilmiönä vammaisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta median uutisoinnissa näyttäytyy. Tutkielmani aineistona muodostui eri uutismedioista kerätystä lehtiartikkelista (24 kpl). Näistä artikkeleista merkittävimpinä vammaisiin ihmisiin kohdistuvina väkivallan muotoina nousi esiin hoitolaitoksissa tapahtuva väkivalta, seksuaalinen väkivalta, tuntemattoman henkilön tekemä väkivalta ja kuolemaan johtava väkivalta. Vammaisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla on omat erityispiirteensä Tärkeimpiä huomioonotettavia erityispiirteitä vammaisiin ihmisiin kohdistuvassa väkivallassa on, vammaisen ihmisen mahdollinen riippuvuus väkivaltaa käyttävän henkilön avusta selviytyä arkipäiväisestä elämästä. Vammaisen ihmisen voi olla myös vaikeampi hakea apua kokemaansa kuin ei-vammaisen ihmisen.[4] Vammaisiin ihmisiin kohdistuu vastaavanlaista väkivaltaa kuin ei-vammaisiin ihmisiinkin, mutta vammaisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta voi olla myös esimerkiksi vammaisen ihmisen apuvälineiden hajottamista tai välttämättömän hoidon laiminlyömistä. [4] Vammaiset ihmiset joutuvat väkivallan uhriksi myös hoitolaitosten henkilökunnan toimesta Myös pro gradu–tutkielmassani esiin nousseessa hoitolaitoksissa tapahtuvassa väkivallassa on kyse erityisesti vammaisiin ihmisiin kohdistuvasta väkivallasta. Hoitolaitoksissa tapahtuvalla väkivallalla tarkoitetaan hoitolaitoksissa tapahtuvaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua, jonka tekijöinä ovat hoitolaitoksessa työskentelevät henkilöt. Hoitolaitoksissa tapahtuva väkivalta voi olla muun muassa henkistä, fyysistä, taloudellista ja myös rakenteellista väkivaltaa. Hoitolaitoksissa tapahtuvaa väkivaltaa perustellaan resurssien puutteella. Vammaiset ihmiset ovat erityisessä riskissä joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi Osan vammaisista ihmisistä, kehin on kohdistunut seksuaalista väkivaltaa, tiedetään olevan kehitykseltään huomattavasti biologista ikäänsä nuorempia. Useassa pro gradu–tutkielman aineistossa mukana olleista artikkeleista, missä kerrottiin tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta, oli kyse raiskauksesta. Seksuaalista väkivalta tehnyt henkilö voi olla vammaisen ihmisen läheinen, tuttava tai täysin tuntematonkin henkilö. Vammaisiin ihmisiin kohdistuvalle seksuaaliselle väkivallalle on tyypillistä, että tekijä niin sanotusti johdattelee vammaista ihmistä seksuaaliseen kanssakäymiseen. Yksityiset ihmiset kohdistavat vammaisiin ihmisiin muunkinlaista fyysistä väkivaltaa, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan. Kuolemaan johtava väkivalta pro gradu–tutkielman aineiston pohjalta tapahtuu pääsääntöisesti vammaisen ihmisen omassa kodissa. Vammaisiin ihmisiin kohdistuu kuitenkin fyysistä väkivaltaa myös julkisilla paikoilla. Julkisilla paikoilla, kuten kadulla, tapahtuvan väkivallan takana on monesti vammaiselle ihmiselle entuudestaan tuntematon henkilö ja väkivalta saattaa olla hyvin äkillistä ja suunnittelematonta. Vammaisiin ihmisiin kohdistuvassa väkivallassa kyse isommasta yhteiskunnan rakenteellisesta ongelmasta Vammaisten ihmisten haavoittuvainen asema on heidän kokemansa väkivallan ilmiötä läpileikkaava teema. Esimerkiksi hoitolaitoksissa tapahtuvaa väkivaltaa tarkastellessa korostuu vammaisten ihmisten haavoittuvaisuus, koska väkivallan tekijä on vammaisesta ihmisestä huolta pitävä henkilö ja taas kuolemaan johtavaa väkivaltaa tarkastellessa vammaisen ihmisen haavoittuvainen asema tulee esille niin, ettei hän ole edes kotonaan turvassa. Asenteet vammaisia ihmisiä kohtaan ja myös muu yhteiskunnallinen tilanne, kuten hoitajapula, konkretisoituvat vakavalla tavalla vammaisiin ihmisiin kohdistuvana väkivaltana. Vammaisiin ihmisiin kohdistuvassa väkivallassa on siis kyse myös laajemmasta rakenteellisesta väkivallasta. Ronja Uusitalo Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu–tutkielmaan ”Vammaisten ihmisten kokema väkivalta lehtiartikkeleiden valossa: Mitä? Kuka? Mitä sen jälkeen?”. Tutkielman ohjaajana toimi Sanna Hautala. Lähteet: 1. KPMG & WOM 2018: Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille? Turvallisuuden toteutuminen eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta, 25.5.2019 2. Rieser, Richard 2004: Mustat lasit. Vammaisuus valkokankaalla ja televisiossa. Kynnys ry. Helsinki. 3. Tarvainen, Laura ja Hautala, Sanna 2018: Paperittomuuteen pakotetut. Oikeus 2018 (47): 4: 338–357 4. Paasivirta, Tuula 2013: Lähisuhde- ja perheväkivalta. Teoksessa: Piispa, Minna (toim.) 2013: Uskalla olla, Uskalla puhua –vammainen nainen ja väkivalta. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Tampere, 49–64. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |