”Hän teki oman ratkaisunsa, tarttui aseeseen ja päätti ampua omat lapsensa.” (MTV Uutiset 12.1.2019) Oman lapsen surmaaminen Kun perheessä tapahtuu surma ja tekijänä on läheinen ihminen, herättää se paljon kysymyksiä, ihmetystä sekä kauhua. Miksi kukaan haluaa surmata oman lapsensa? Tekoa on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, mutta siihen haluaisi saada jonkinlaisen selityksen. Perhe- ja lapsensurmien erityisenä tunnuspiirteenä voidaan pitää sitä, että tekoon kietoutuu niin yksilölliset kuin yhteiskunnalliset tekijät ja syyt. Lapsensurmien uutisointi Perhesurmista, kuten muistakin rikosuutisista tiedotetaan pääasiassa sanomalehdissä sekä verkkoartikkeleissa [ks. 1]. Tämä on kansalaisille oikeastaan ainut tiedonlähde perhepiirissä tapahtuvasta surmasta. Kun lapsen surmaa tämän oma vanhempi, tekijöistä kirjoitetaan äiteinä sekä isinä. Tämä viestii meille automaattisesti sitä, että kyse on nais- tai miesoletetun tekemä surma ja kohteena on tämän biologinen lapsi. Kiinnitin omassa pro gradu -tutkielmassa huomiota siihen, miten äideistä sekä isistä verkkouutisissa kirjoitetaan perhesurmien yhteydessä. Sukupuolella on merkitystä siinä, mitä ja miten teosta uutisissa kerrotaan tai mitä niissä jätetään kertomatta [2]. Uutisoinnin merkityksellisyys On tärkeää kiinnittää huomio siihen, miten vanhemmista kirjoitetaan perhesurmien uutisissa. Uutiset eivät toimi ainoastaan tiedotteena tapahtumista, vaan niiden kautta lukijat voivat saada viitteitä siitä millaisia merkkejä tekijä oli antanut ennen surmaa. Tämä mahdollistaa puuttumisen potentiaalisiin surmiin, sillä on havaittu, että usein tekijät olivat antaneet läheisille jotain viitteitä tulevasta [3]. Äiti tai isä perhesurman tekijänä Naisten ja miesten tekemistä oman lapsen surmista uutisoidaan hyvin eri tavoin. Äitien tekemiä oman lapsensa surmia selitetään ja teon taustaa avataan enemmän, kuin vastaavasti isien tekemiä surmia. Naisten elämä ennen surmaa kuvattiin sekä äidin ja lapsen välistä suhdetta korostettiin. Miesten toimintaa kuvataan yksiselitteisenä ja suoraviivaisena, kun samaan aikaan naisten surmien taustoja puidaan ja pohditaan. Miehiä kuvataan yleisestikin hyvin kapeakatseisesti, minkä vuoksi isien tarkempi kuvaaminen ja heistä kertominen saattaa olla vähäisempää [ks. 4] Kiinnitin huomiotani lisäksi vanhemmista kertoviin uutisiin, jossa kuvattiin sitä vanhempaa, joka ei ollut surmaa tekijänä. Havaintonani oli, että isät unohdettiin äitien tekemien surmien kohdalla, mikä korostaa mielestäni äitiyden erityisyyttä ja todentaa isän poissaoloa. Jostain syystä uutisten kirjoittajat ovat tehneet päätöksen siitä, että isän mainitseminen äidin teossa ei nosta uutisarvoa riittävästi. Äidin rakkauden tai välittämisen korostaminen nostaa äitiyden merkitystä, mutta miksei isä voi olla samalla tavalla tärkeä ja rakas? Kuten eräs työkaverini sanoi, ei äitiys ole ”vapaudu vankilasta kortti” ja tee teosta oikeutetumpaa pelkästään sukupuolittuneiden arvojen ja asenteiden vuoksi. Tapa kirjoittaa ja pitää yllä perhesurmiin liittyviä diskursseja on erilainen naisten ja miesten teoista kirjoittaessa. Aliisa Järvenpää Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu –tutkielmaan ”Kun vanhempi surmaa oman lapsensa – Diskurssianalyysi äideistä ja isistä perhesurmien uutisoinnissa”. Tutkielman ohjaajana toimi Sanna Hautala. Lähteet:
MTV Uutiset 12.1.2019. Erikoishaastattelu: Lapsensa murhannut Heikki ihmettelee 15 vuoden vankeuden jälkeenkin miksei hänen uhkauksiaan uskottu – "Kun ihminen puhuu tappamisesta, siihen pitää reagoida". https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/erikoishaastattelu-lapsensa-murhannut-heikki-ihmettelee-15-vuoden-vankeuden-jalkeenkin-miksei-hanen-uhkauksiaan-uskottu-kun-ihminen-puhuu-tappamisesta-siihen-pitaa-reagoida/7234544#gs.7r6t0s Luettu 9.11.2023
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |