Formula 1 -autourheiluorganisaatio on perinteisten politiikan instituutioiden ulkopuolella vaikuttava yhteiskunnallinen toimija ja vallankäyttäjä. Organisaatio haluaa näyttää olevansa innovatiivinen yhteiskunnallisia ongelmia ratkova maailmanparantaja, vaikka se panostaa toimintansa vastuullisuuteen ensisijaisesti oman maineensa ja kaupallisten intressiensä kehittämiseksi. Formula 1 (F1) on ollut yksi maailman suosituimmista kansainvälisistä autourheilulajeista vuodesta 1950 alkaen. F1-osakilpailuja seuraa vuosittain yhteensä noin 500 miljoonaa katsojaa ympäri maailman. [1] F1-organisaation kattojärjestö, kansainvälinen autourheiluliitto FIA (Fédération Internationale de l’Automobile) on painottanut koko olemassaolonsa ajan sitä, kuinka sen edustamat autourheilulajit muodostavat epäpoliittisen ja ei-kaupallistetun yhteiskunnan osa-alueen, missä merkitystä on ainoastaan urheilulla ja reilulla kilpailuhengellä. Autourheilu kasvavine hallinnollisine organisaatioineen ja kaupallisine yhteistyökuvioineen on kuitenkin kietoutunut tiiviisti yhteen niin poliittisuuden kuin kaupallisuudenkin kanssa. [2] F1-organisaation kaupalliset oikeudet omistaa yhdysvaltalaisen mediayhtiö Liberty Median hallinnoima Formula One Group -konserni. [3] F1-organisaatio ei pysty välttymään politiikalta tai poliittisuudelta, kun ympäröivässä yhteiskunnassa keskustellaan esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä, kestävästä kehityksestä, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä sekä Venäjän helmikuussa 2022 aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan. Sillä, miten F1 suhtautuu muun muassa näihin aiheisiin, eli mitä se tekee tai jättää tekemättä ja miksi, on valtavan suurta merkitystä. Kuva: Alexandre Brondino/Unsplash
Aitoa yhteiskunnallista vastuunkantoa vai valkopesua? Vuonna 2020 F1 lanseerasi #WeRaceAsOne-kampanjan, jonka avulla se halusi tavoitella positiivista yhteiskunnallista muutosta urheilusarjan toimintaympäristössä ja sen ulkopuolella. Vuosina 2020–2021 kampanja keskittyi Covid-19-pandemian, rasismin ja epätasa-arvon vastaiseen työhön, sekä kestävyyden, monimuotoisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden arvojen edistämiseen. [4] #WeRaceAsOne edustaa selvästi kantaa ottavampaa linjaa, kuin mitä poliittisuudesta irti pyristelevältä F1-organisaatiolta on totuttu näkemään. Mittavan organisaation maasta toiseen lennättämistä ei voi kuitenkaan suoranaisesti katsoa vastuulliseksi kestävän kehityksen edistämiseksi eikä yksinomaan miehistä koostuvaa F1-kuljettajien joukkoa tasa-arvon tiennäyttäjäksi. F1 väistelee #WeRaceAsOne-kampanjassa asettamiaan vastuullisuuden ohjenuoria kilpailemalla myös sellaisissa valtioissa, jotka eivät edistä esimerkiksi ihmisoikeuksia tai demokraattisia arvoja toivotulla tavalla. Silloin voi olla kyse valkopesusta eli siitä, kuinka jokin yritys tai muu kaupallinen organisaatio ei kanna toiminnastaan sellaista yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuuta, kuin se antaa ulospäin ymmärtää. [5] Formula 1 poliittisena toimijana Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani Formula 1 -organisaation poliittista toimijuutta sen #WeRaceAsOne-kampanjassa vuosina 2020–2021. Tutkielmassani pyrin vastaamaan tekstimuotoisen #WeRaceAsOne-kampanjamateriaalin, laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja poliittisen toimijuuden teoreettisen kehyksen avulla siihen, millainen poliittinen toimija F1 on kampanjassaan: miten se sanoo toimivansa alati muuttuvassa globaalissa maailmassa, missä myös perinteisten politiikan instituutioiden ulkopuoliset toimijat voivat olla merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita ja vallankäyttäjiä. Taustalla vaikuttaa kysymys urheilun ja politiikan mutkikkaasta suhteesta, johon myös F1-organisaation toimijuus väistämättä kietoutuu. Tutkimukseni tulokset koostuvat kolmesta F1:n poliittista toimijuutta ilmentävästä toimijakategoriasta. F1 on poliittisena toimijana:
Kaikkia näitä kolmea toimijakategoriaa määritteleviä teemoja ovat erityisesti F1:n osallistuminen ympäröivään yhteiskuntaan, ajankohtaisten yhteiskunnallis-poliittisten keskustelujen ja haasteiden huomioiminen, F1:n yhteiskunnallista muutosta tavoitteleva toiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vallankäyttö sekä aktiivinen toiminta yhteisesti tärkeinä pidettyjen asioiden puolesta. Poliittisessa toimijuudessa onkin kyse toimijan ja yhteiskunnan rakenteiden välisistä suhteista, vallasta, vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta. Se on siis F1:n valintojen ja päätösten kautta ilmenevä ominaisuus, joka muovaa organisaatiosta poliittisen toimijan. [6] Kaupallisten intressien motivoima maailmanparantaja Pro gradu -tutkielmani perusteella F1 osallistuu aktiivisesti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin, toimii yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla ja uudistaa toimintaansa sopeutuen ympäröivän maailman muuttuviin tilanteisiin ja vaatimuksiin. Se esiintyy #WeRaceAsOne-kampanjassaan innovatiivisena maailmanparantajana, joka tekee asioita positiivisella toisin, kuin siltä olisi voinut odottaa. Kaupallisena korporatiivisena toimijana F1:n toimijuutta ohjaa pitkälti tarve väistää sen toimintaan kohdistuvaa kritiikkiä (muun muassa eksklusiivisuus ja ympäristöongelmat). Organisaatio panostaakin toimintansa muutokselliseen vaikuttavuuteen erityisesti siksi, että se haluaa näyttää tekevänsä oikein. Formula 1 -autourheiluorganisaatio on siis varsin rajatusta toiminnan piiristään huolimatta vaikutusvaltainen ja yhteiskunnallis-poliittisiin keskusteluihin aktiivisesti osallistuva poliittinen toimija – halusi se sitä tai ei. Tuuli Pulkkinen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu valtio-opin/politiikkatieteiden pro gradu -tutkielmaan ”Autourheilun tuolla puolen: Formula 1 -organisaation poliittinen toimijuus #WeRaceAsOne-kampanjassa”. Tutkielman ohjaajana toimi Aini Linjakumpu. Lähteet: 1. Liberty Media (2023) F1 – 2021 Global Fact Sheet. Https://d1io3yog0oux5.cloudfront.net/libertymedia/files/pages/libertymedia/db/2050/description/2021_F1/F1_-_2021_Fact_Sheet.pdf (haettu 22.5.2023). 2. & 3. Næss, Hans-Erik (2019) Investment Ethics and the Global Economy of Sports: The Norwegian Oil Fund, Formula 1 and the 2014 Russian Grand Prix. Journal of Business Ethics 158:2, 535–546. 4. Formula 1 (2023) We Race As One. Https://corp.formula1.com/we-race-as-one/ (haettu 22.5.2023). 5. Isokangas, Antti; Niipola, Jani; Vassinen, Riku & Niemi, Rami (2022) Viherpesuopas – Miten merkitys muuttuu markkinoinniksi. Helsinki: Nemo. 6. Hokkanen, Liisa (2014) Autetuksi tuleminen: valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto & Ronkainen, Suvi (1999) Ajan ja paikan merkitsemät: subjektiviteetti, tieto ja toimijuus. Väitöskirja. Helsinki: Gaudeamus. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |