Hyvä johtaja on intohimoinen ja osaava heittäytyjä. Hän on supliikki yhteistyöntekijä ja mitä verkostoitumiseen tulee, hän on kuin kala vedessä. Johtaja kantaa vastuun niin strategiasta kuin innovatiivisesta kehittämisestäkin. Johtaja on luotettava ja ymmärtäväinen valmentaja ja hänen ansiostaan työyhteisössä säilyy harmonia. Tällaista johtajaa työpaikoille toivotaan pro gradu -tutkielmani mukaan. Tarkastelin tutkielmassani kriittisen diskurssianalyysin avulla 30 työpaikkailmoitusta, joissa etsittiin erilaisia johtajia. Tuloksissa paljastui, että yhteiskunnassamme vallitsevat arvot ja johtajiin kohdistuvat odotukset eivät ole inhimillisiä tai varsinkaan johtajien hyvinvointia tukevia. Ristiriitaista tästä tekee se, että organisaatioissa ja yhteiskunnassamme keskeisenä aihiona on usein jäsenten hyvinvointiin panostaminen, selvästi johtaja ei kuulu tähän kastiin. Tutkimusaihe valikoitui, kun mietin tulevaisuuttani valmistumiseni jälkeen. Minne päätyisin töihin? Millainen minun pitäisi olla, että juuri minut haluttaisiin organisaatioon johtajaksi? Vastaus tähän on yksinkertainen: kaikkea. Oikeanlainen johtaja oikeaan paikkaan Siihen, millainen johtaja kuhunkin työpaikkaan halutaan, vaikuttaa monet tekijät, kuten organisaation, rekrytoijan sekä yhteiskunnan arvot ja asenteet. Tuodakseni tutkielmaani arvonäkökulmaa, valitsin tutkielmani teoreettiseksi lähtökohdaksi Hofsteden (1980) kulttuurilliset arvoulottuvuudet. Yhtenä tutkielmani tuloksena oli näiden arvoulottuvuuksien päivittäminen vastaamaan paremmin 2020-luvun trendejä. Kuva: Pixabay Toimitusjohtaja, esimies, henkilöstöjohtaja ja myyntipäällikkö ovat kaikki jollain lailla erilaisia titteleitä, jotka herättävät jo itsessään erilaisia mielikuvia. Entä sitten, kun titteliin yhdistetään organisaatio tai ala. Myyntipäällikkö pankkiin, henkilöstöjohtaja Kelaan, toimitusjohtaja teollisuusalan pörssiyhtiöön, esimies hoitoalalle tai päiväkodinjohtaja. Ammattinimikkeet, työpaikat ja alat ovat jo niminä arvolatautuneita ja sukupuolittuneita. On siis kontekstista riippuvaista, mitä johtajalta odotetaan ja millaista johtajaa arvostetaan. "Sinulla on hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot ja olet työskentelyotteeltasi suunnitelmallinen, tavoitteellinen sekä pitkäjänteinen." Työpaikkailmoituksissa etsittiin johtajia täyttämään useita odotuksia. Aineistossa johtaja ilmeni erilaisissa subjektipositioissa, joista loin neljä tutkimuksen päätulosta eli johtajan saamaa subjektipositioita. Johtajat nähdään supliikkeina verkostoitujina ja yhteistyöntekijöinä, intohimoisina ja osaavina heittäytyjinä, innovatiivisina kehittäjinä, vastuunkantajina ja strategeina sekä luotettavina ja ymmärtäväisinä valmentajina ja toiminnan harmonisoijina. Johtamisen psykologian opiskelijana voin sanoa, että vähemmistäkin vaatimuksista menee pää pyörälle, eikä monen roolin omaksuminen ole varmasti helppoa, saati sitten edes mahdollista. Miten joku voi olla suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen, kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa? Kuva: Pixabay
Sama muutos heijastelee myös työpaikkailmoitusten kontekstiin erilaisina ryhminä. Kontekstiryhmät tai organisaatiotyypit erottelevat organisaatiot selvästi organisaation koon, tavoitteiden, strategian sekä toimintamallin ja -ympäristön perusteella. Seuraavia organisaatiotyyppejä tarkasteltaessa voidaan huomata, että samat kontekstit voivat assosioitua samaankin työpaikkaan. Tämä johtuu siitä, että sama organisaatio voi kohdata monia erilaisia tilanteita, jolloin se johtajineen saattaa muuttua. Tällöin johtajalta kysytään supervoimia muuttua tilanteen vaatimusten mukaisesti. 1. Vakuuttava, varma ja vahva veljeskunta 2. Hyvinvoiva ja merkityksellinen yhteistyön tyyssija 3. Positiivinen ja innovatiivinen uuden luonnin ekskursio 4. Hallitussa kaaoksessa kehittyvä, kasvava ja uusiutuva virus 5. Intohimoinen, nykyaikainen ja rohkea nopeuskisa 6. Passiivinen virasto Tutkielmani tuloksista voidaan päätellä, että yhteiskuntamme on muuttunut, mutta muutos on jatkuva tila. Niistä voidaan myös päätellä, että johtajalta odotetaan entistä enemmän kaikkia niitä piirteitä, joita työnhakijoilta yleensä toivotaan, mutta nämä odotukset kerrotaan vielä epävarmalla ja jatkuvasti muuttumalla toimintaympäristöllä sekä vastuulla organisaation tulevaisuudesta ja sen työntekijöistä. Tutkimustulokset alleviivaavat johtajiin kohdistuvien odotusten epäreiluutta. Kuka jaksaa olla koko ajan superihminen? Katariina Jylhä Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan ”Arvojen rakentuminen johtotehtävien rekrytointidiskurssissa”. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |