Vuonna 1971 Yhdysvallat julistivat sodan, jollaista maailmassa ei oltu ennen nähty. Tämän sodan lopputuloksesta ei kuitenkaan riippunut vain se, raitistuuko Yhdysvaltain valtio kollektiivisesti vaiko ei, mutta myös se, loppuuko maailma sellaisena kuin se on. Vuonna 1971 julistettu sota on monella tapaa eriskummallinen ilmiö maailmamme poliittisessa historiassa. Sota, jota ei julistettu vihollisvaltiota tai -ryhmittymää, vaan passiivisia aineita ja ideoita vastaan, on historiassamme poikkeuksellinen ilmiö. Vielä eriskummallisempaa on se, että tämä sota on jatkunut jo miltei 52 vuotta, mutta siitä puhutaan tai kuullaan vain harvoin. Tämä sota on vuonna 1971 Richard Nixonin julistama huumeidenvastainen sota (”the War on Drugs”)[1], jossa Nixon yksiselitteisesti ilmaisi huumeiden olevan Yhdysvaltain vihollinen numero yksi – vihollinen, joka on voitettava, jotta estäisimme maailmanlopun. Richard Nixon ja Elvis Presley, 12. joulukuuta 1970. Tapaaminen järjestettiin Elviksen kirjoitettua Nixonille kirjeen, jossa hän pyysi päästä Yhdysvaltain huumepoliisin (DEA) agentiksi. Agentiksi Presleytä ei ilmeisesti nimetty, mutta osoitukseksi roolistaan huumeidenvastaisessa sodassa hänelle myönnettiin häntä varten teetätetty ’virkamerkki’.
Kuvan lähde: Ollie Atkins 21.12.1970, haettu Wikimedia Commonsista. Tutkielman konteksti Pro gradu -tutkielmassani keskityin tarkastelemaan Nixonin julistamaa huumeidenvastaista sotaa poliittisen teologian metateorian ja raamatullisen katechonin käsitteen kautta, hyödyntäen Nixonin tuottamia materiaaleja vuosien 1968–1974 välillä, Labovilaisen narratiivisen analyysin metodologista kehikkoa soveltaen. Katechonin käsite on salamyhkäinen ja kenties jopa esoteerinenkin käsite, joka esiintyy Raamatun teksteissä vain kahdesti. Katechon on mysteerinen jokin, joka ”pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy”[2]. Tämä hän on ”laittomuuden salaisuus”[3], joka on tavattu ymmärtää kuvaukseksi Antikristuksesta. Katechon on siis se, joka pidättää paitsi Antikristuksen tulemista, mutta myös kristinuskon ajankierron ja historian päättymistä – maailmanloppua. Tutkielmassani käsite katechon on liitetty Nixonin narratiiveihin, joissa hän kuvaa huumeiden potentiaalia tuhota Yhdysvaltain kansakunta, yhteiskunta ja valtio, sekä niihin hänen esittämiinsä mekanismeihin, joilla tätä ”laittomuuden henkeä” pyritään suitsimaan ja pidättämään. Poliittisen teologian ja katechonin käsitteen valossa Nixonin julistama huumeidenvastainen sota näyttäytyy uskomusten jäsentämänä prosessina, joka jakoi Yhdysvaltain kansakunnan kahtia uskossaan vankkumattomiin ja tieltään harhautuneisiin. Huumeidenvastaista sotaa on aiemmissa tutkimuksissa käsitelty pitkälti laillisten raamien sekä harjoitettujen poliittisten keinojen näkökulmasta. Sen sijaan huumeidenvastaisen sodan eetos, sekä sen muotoutuminen ja konstruoiminen sen formatiivisina hetkinä on näkökulmana harvemmin tutkittu ja analysoitu kokonaisuus. Tämän johdosta hyödynnänkin Nixonin materiaalien sisältämiä narratiiveja, eli kertomuksia huumeidenvastaisen sodan syistä, keinoista ja päämääristä esittääkseni sen, kuinka tämä sota luotiin, käytiin ja perusteltiin olemassa olevaksi. Tutkielman tulokset Nixonin narratiiveista keskeisimmät huumeidenvastaista sotaa perustelevat ja oikeuttavat syyt liittyvät huumausaineiden aiheuttamiin vaikutuksiin Yhdysvaltain yhteiskunnassa. Nixonin mukaan huumeet ’korruptoivat’ paitsi yksilön, mutta myös kokonaisia yhteiskuntia, aiheuttaen kuolemaa, epäjärjestystä, rikollisuutta, kärsimystä ja perinteisten ja hyväksyttyjen arvojen rapautumista. Toisaalta ne uhkaavat myös koko valtion ja kansakunnan olemassaoloa: mikäli huumausaineiden harhaanjohdattavaa anomaliaa ei poisteta yhteiskunnasta, tai sota ei pääty huumausaineiden ”ehdottomaan antautumiseen”[4], Yhdysvaltain valtio ja sivilisaatio on uhassa loppua ja kadota historiankirjoihin. Toisin sanoen, häviö huumeidenvastaisessa sodassa olisi ollut Yhdysvaltain loppu [5], apokalypsi. Näitä kehityskulkuja ja vaikutuksia vastaan Nixon julisti huumeidenvastaisen sodan: katechonin, joka pidättää näiden vaikutusten ryöstäytymistä ja apokalyptisten skenaarioiden toteutumista. Nämä keinot näyttäytyivät kahden päästrategien kautta. Kuntouttamisen, joka sisältää paitsi päihdevieroituksen keinot, mutta myös ’yhteiskunnallisen kuntouttamisen’, jonka tarkoituksena oli palauttaa perinteisten arvojen ja elämäntapojen asema yhdysvaltalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämän vastakohdaksi piirtyi toinen päästrategia, joka otti ulossulkemisen muodon: kuntouttamisen piirin ulkopuolella olevat (esimerkiksi huumausaineiden kauppiaat ja kuntoutuksesta kieltäytyvät henkilöt) oli suljettava yhteiskunnan ulkopuolelle ja vangittava, jottei heidän anomaalinen käytöksensä ja olemassaolonsa vaarantaisi sivullisia. Samoin myös huumausaineet sinänsä oli suljettava yhteiskunnan ulkopuolelle. Narratiivien sisältö ja analyysini tulokset olivat myös osin yllättäviä, haastaen totuttua tapa nähdä ja tulkita Nixonin suhtautumista huumausaineita käyttäviin henkilöihin. Vaikka yhtäältä Nixonin tavat kuvata huumausaineita käyttäviä henkilöitä on raju sekä typistynyt, hänen narratiiveissaan syyllisyyden taakka ei langennut heidän kannettavakseen, vaan huumeisiin sinänsä. Nixonin narratiiveissa huumausaineet ovatkin juurisyy kaikelle kärsimykselle ja negatiivisille ilmiöille, joita huumeidenkäyttöön liittyy, piirtyen analogiana Raamatun Antikristukselle – synnin ja harhaanjohtamisen henkilöitymälle. Tuomas Leppiaho Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, politiikkatieteet ja sosiologia Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan The horsemen in the alleys: The political theology and katechon in Nixon’s narratives regarding the War on Drugs, 1968–1974. Tutkielman ohjaajana toimi yliopistonlehtori Mika Luoma-aho. Lähdeviitteet [1] Nixon, Richard (17.6.1971) “Remarks about an intensified program for drug abuse prevention and control”. Saatettu Online-muotoon Gerhard Petersin ja John Woolyn toimesta osana the American Presidency -projektia. Saatavilla osoitteesta https://www.presidency.ucsb.edu/node/240238 (viitattu 15.6.2023). [2] 2Tess.2:6. [3] 2Tess.2:7. [4] Nixon, Richard (18.9.1972) ”Remarks to the Washington Conference on International Narcotics Control”. Saatettu Online-muotoon Gerhard Petersin ja John Woolyn toimesta osana the American Presidency -projektia. Saatavilla osoitteesta https://www.presidency.ucsb.edu/node/254953 (viitattu 1.6.2023). [5] Nixon, Richard (3.12.1969) ”Remarks at the opening session of the governors’ conference at the Department of State. Saatettu Online-muotoon Gerhard Petersin ja John Woolyn toimesta osana the American Presidency -projektia. Saatavilla osoitteesta https://www.presidency.ucsb.edu/node/240254 (viitattu 1.6.2023). Aiheeseen liittyvää lisälukemistoa Szasz, Thomas (1982) The war against drugs. Journal of Drug Issues 12:1, 155–122. Walker, William III. (2019) A theology of the Drug War: Globalization, violence, and salvation. Lanham: Lexington Books/Fortress Academic. Williams, Gareth (2018) Decontainment, stasis, and narco-accumulation. The Global South 12:2, 90–108. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |