Johtaja vaikuttaa työntekijöihin enemmän kuin ymmärretään. Vaikutus ulottuu työpaikan ja työvuosien ulkopuolelle vuosikymmeniksi ja yltää jopa lapselle annettavaan nimeen asti. Pro gradu –tutkielmani käsitteli työntekijöiden työelämäkokemuksia hyvästä johtamisesta. Teoreettisena lähestymisenä tutkimukseen toimi kokemusten tallentuminen muistotiedoksi sekä hiljaiseksi tiedoksi. Johtamisen näkökulmana oli ihmisten johtaminen sekä tiedon ja erityisesti hiljaisen tiedon johtaminen. Narratiivisen tutkimusmenetelmän avulla käsiteltiin 19 työelämätarinaa. Tarinoiden kertominen on menetelmä hiljaisen tiedon siirtämiseen (Gouvêa, Pimentel, Santoro & Cappelli 2016). Hiljainen tieto työelämässä Työelämässä on tietoa, joka saattaa jäädä näkemättä hiljaisen tiedon luonteen vuoksi. Jopa 80 % organisaatioissa olevasta tiedosta on ihmisten päässä olevaa tietoa. Hiljaisen tiedon käsite tarkoittaa kokemuksen kautta syntynyttä tietoa ja osaamista. Hiljaista tietoa voidaan saada keräämällä kokemuksia. Johtajalla on merkittävä rooli tiedon sekä erityisesti hiljaisen tiedon johtamisessa ja esiin saamisessa. Hyvä johtaminen työelämätarinoissa Johtamisosaamisella, johtajan esimerkillisyydellä sekä erityisesti vuorovaikutustaidoilla oli yhteys hyvään työelämä- ja johtamiskokemukseen. Hyvä johtaminen kerrottiin itseen tai työyhteisöön liittyvänä kokemuksena hyvästä työyhteisöstä, huomatuksi tulemisesta tai siitä, että töihin oli mukava tulla. Työtehtäviä myös tehtiin innolla, työssä saatiin paljon aikaan ja siinä koettiin työn imua ja innostusta. Työpäivän jälkeenkin koettiin energisyyttä. Hyvän johtamisen kokemus vaikutti työntekijään elämään rajautuen työvuosien ajalle, ellei johtamista koettu erityisen merkityksellisenä. ”Tunnen tätä johtajaa kohtaan vieläkin kiitollisuutta, hän opetti minulle paljon” Erityisen merkityksellisenä koettu johtaminen kerrottiin ajallisesti pidemmälle etenevänä kokemuksena elämänkulussa. Johtajan toiminta tunnistettiin myöhempään elämään merkittävästi vaikuttaneena: jälkenä sielussa, ikuisiksi ajoiksi mieleen jääneenä, lähtemättömänä vaikutuksena, johtajan toiminnan mallintamisena oman elämän toimintatavaksi, vaikutuksena uravalinnalle ja työssä jatkamiselle sekä yleisenä kiitollisuutena. Merkittävä johtajakokemus ylitti siten työelämän rajat jatkumalla työvuosien jälkeen. Johtamisen kietoutuminen työntekijän elämänkulkuun Tarinoissa johtajakokemuksen ja kokemuksen vaikutuksen yhteys ilmenee ajallisessa tarkastelussa. Johtamisen vaikutus näkyy kokemusten seurauksissa, kokemuksille annetuissa merkityksissä sekä ajallisessa kestossa. Erityisen merkityksellisen johtamisen kokemukset nivoutuivat syvemmin ja pidemmälle ajalle työntekijöiden elämänkulussa. Esimerkiksi pitkien työvuosien aikana hyvänä koetun johtamisen vaikutus ulottui seuraavaankin sukupolveen. ”Niin merkittävä mies tämä päällikkö oli elämässäni, että toinen pojistani on päällikön kaima.” Lopuksi Kokemukset johtamisesta tuovat työelämän hiljaista tietoa näkyväksi. Tarinat lisäävät ymmärrystä johtajan ja johtamisen vaikutuksista työntekijöiden työelämässä ja elämänkulussa. Johtamisen vaikutus tuleekin tunnistaa ja työntekijöiden kokemuksiin tutustua jo työvuosina. Kokemusten sanoittaminen tarinoiksi antaa mahdollisuuden tarkastella kokemusten sisältöä. Tällöin avautuu mahdollisuus nähdä yksittäisen johtajan ja johtamisen vaikutuksia, muokata johtamista työntekijäkokemuksia huomioiden sekä rakentaa tietoon pohjautuen parempaa työelämää. Leena Kopperi Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu –tutkielmaan Tarinoita hyvästä johtamisesta. Työntekijöiden työelämämuistot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ”Hyvä vai paha pomo?” – muistitietokeruuaineistossa Työn ohjaajana toimi Virpi Tökkäri. Lisää aiheesta: Gouvêa, M. T. A., Pimentel, M., Santoro, F. M. & Cappelli, C. (2016). Knowledge management in distance education: An exploratory case study with group storytelling approach. Proceedings of the The 11th International Knowledge Management in Organizations Conference on The changing face of Knowledge Management Impacting Society. https://doi.org/10.1145/2925995.2926000 Murumba, J., Kwanya, T., Maina, J., & Wangamati, A. (2020). Tacit knowledge management at universities in Kenya. Online Journal of Applied Knowledge Management, 8(1), 117-146. https://doi.org/10.36965/OJAKM.2020.8(1)117-146 Pohjalainen, M. (2016). Hiljaisen tiedon tunnistaminen, jakaminen ja uuden tiedon luominen kirjastotyön kontekstissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/99022 Kuva: Pixabay
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |