Kuin eri soittimet sinfoniassa, organisaatiot lähestyvät strategiaa omalla äänellään. Yhtä oikeaa näkökulmaa strategiaan ei ole. Yksi asia on kuitenkin selvä: strategia ei tule todeksi ilman ihmisiä. Strategia luo näkymää tulevaan, mutta ei anna vastauksia siihen, millaisena se organisaatiossa koetaan. Mitä jos kääntäisimme katseemme pois partituurista ja kiinnittäisimme huomiomme ihmisten kertomuksiin? Löytyisikö tarinoista avaimia organisaatioiden strategiatyöhön? Millaisella kerronnalla johtajat lähestyvät strategiaa ja strategiatyötä?
Strategiaa luodaan ja käsitellään organisaatioissa monin eri tavoin. Se, miten johtajat strategiaa lähestyvät ja millaisena eri tehtävissä työskentelevien ihmisten rooli strategiassa nähdään, määrittää strategiatyön käytänteitä ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten strategiaa koskeva tieto organisaatiossa virtaa. Pro gradu -työssäni tarkastelin ihmisnäkökulmaa ilmentäviä narratiiveja johtajien strategiakertomuksissa. Tutkimusaineistoni koostui yhdeksästä podcasthaastattelusta, joissa vieraina olleet johtajat edustavat eri yrityksiä ja toimialoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, millaisella kerronnalla johtajat lähestyvät strategiaa ja strategiatyötä sekä omaa ja muiden ihmisten roolia strategiatyössä, ja millaisia ihmisten johtamiseen liittyviä haasteita kertomuksissa ilmenee. Tutkimustuloksina esittämäni narratiivit: 1) Ihmiset arjessa – johto strategian tekijöinä, 2) Ihmiset osallistettuina strategiatyöhön, ja 3) Ihmiset läsnä strategiassa kertovat aineiston pohjalta rakentuneen tarinan ihmisnäkökulmaan liittyvistä ulottuvuuksista strategiatyössä. Tutkimustulosten perusteella johtajien lähestymistavoissa strategiaan on selkeitä eroja. Erilaiset lähestymistavat strategiatyöhön näyttävät tuovan mukanaan erityyppisiä ihmisten johtamiseen liittyviä haasteita. Valittu lähestymistapa strategiaan kytkeytyy kertomuksissa myös vahvasti siihen, millaisiksi johtamiskäytänteet ja -käsitykset organisaatiossa ovat muodostuneet. Kertomuksilla kiinni kokemukseen Tutkimus kehottaa organisaatioita tarkastelemaan strategiaa kertomusten näkökulmasta. Strategiatyön kontekstissa kertomukset voivat olla keino havainnoida organisaation tilaa, valottaa organisaation muutostarpeita tai lisätä ymmärrystä siitä, millaisena strategiatyö ihmisten keskuudessa koetaan. Suuntaamalla huomiota kertomuksiin ja niiden kehittymiseen, voidaan tulla tietoisemmaksi siitä, miten strategia elää ihmisten mielissä. Kun ymmärrys strategian ympärille muodostuneista merkityksistä syvenee, voidaan mahdollisesti löytää uudenlaisia, kokemuksiin kiinnittyviä ratkaisun avaimia strategiatyön kipukohtiin yhdessä ihmisten kanssa. Kertomukset voivat organisaatioissa toimia myös näkökulman vaihtamisen välineenä eli tarjota mahdollisuuden nähdä toisin. Kenties tämä voisi laajentaa organisaation näkemyksiä erilaisista tulevaisuuden kehityskuluista ja vahvistaa näin myös organisaation muutoskestävyyttä? Katri Salmenoja Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan Ihmisnäkökulmaa ilmentävät narratiivit johtajien strategiakertomuksissa. Tutkielman ohjaajana toimi Ville Pietiläinen. Kirjallisuutta: Juuti, P & Luoma, M. (2009). Strateginen johtaminen. Miten vastata kompleksisen ja postmodernin ajan haasteisiin? Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Polkinghorne, D. E. (1988). Narrative knowing and the human sciences. New York: State University of New York Press, Albany. Puusa, A., Mönkkönen, K. & Hytti, U. (2014). Narratiivisuus organisaatiotarinan rakentamisessa. Hallinnon tutkimus, 2/2014, 112–120. Saatavilla verkossa: https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/98665/56819. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |