Kokemuksista parhaimmat ovat sellaisia, jotka pistävät meidät kasvotusten henkisten, fyysisten ja ajallisten rajojemme kanssa (Backman 2018, 37). Työyhteisöissä aktiivisesti toimivien johtajaäitien kokemukset muovaavat ympäröivää maailmaamme koskettamalla laajasti koko yhteisöämme. Johtajaäidin kokemukset koskettavat johtajaäitejä, heidän perheitään sekä työyhteisöjä. Johtajuus ja äitiys ”ne tapahtuu yhtä aikaa”
Arkista ajattelua vaativa ongelmanratkaisu, multitäskäys ja jonglööraus, ovat osa johtajaäidin arkea sekä töissä että kotona. Kurapuvut, kaverisynttärit ja harrastusseuratoiminnan makkaranpaistot kulkevat rinta rinnan töissä nopeasti eteen tulevien ja muuttuvien tilanteiden kanssa. Arkinen myötätunto itseä kohtaan mahdollistaa johtajaäidille ”muuttujien jäätävän määrän” taklaamisen. Arkinen myötätunto on uskoa, että ”jokainen yrittää kumminki parhaansa.” Oppiminen ja kehittyminen ovat tärkeitä osia johtajuuden ja äitiyden arkea. Johtajaäidin omassa kehittymisessä merkittävää on irti päästäminen ja luopuminen. Johtajaäidin on luovuttava vanhoista toimintamalleista ja päästettävä irti kasvaneista lapsista. Johtajuutta ja äitiyttä on mahdotonta erottaa johtajaäidissä. Johtajuus ja äitiys ovat johtajaäidin erottamattomia ja toisia tukevia osia, jossa ”kaikki liittyy yhteen, koska sehän on mun elämää”. Johtajaäitien itsensä tunteminen osana rajoittavaa ja samalla mahdollistavaa toimintaympäristöä, on johtajuuden ja äitiyden yhdistämisen perusta. Johtajaäidin toimintaympäristön hahmottaminen ja itsetuntemus mahdollistavat johtajaäidille käytettävissä olevien voimavarojen tunnistamisen ja jakamisen kahteen vaativaan, inhimilliseen ja jokapäiväiseen tehtävään. Itsensä johtaminen on osa onnistunutta johtajuutta ja äitiyttä Johtajuuden ja äitiyden yhdistäminen on yksilölle haastavaa tasapainoilua hyvän johtajuuden ja äitiyden välillä. Vaikeinta on ”että, ku sun pitää välillä olla poissa ja tuntuu, että on kokoajan väärässä paikassa”. Johtajaäidille läsnäolo ja yhdessä tekeminen ovat osa onnistunutta johtajuuden ja äitiyden kokemusta. Aito läsnäolo, heittäytyminen lasten mielikuvitusmaailmaan huolivuorien keskellä sekä töissä ollessa äitiyden vastuista luopuminen ja ympäristöön luottaminen, vaatii taitavaa ajatusten hallintaa. Pyrkimys yhteistyöhön näkyy johtajaäidin tavoissa kohdata ihminen. Onnistuneen yhteistyön saavuttaminen vaati positiivisuutta, innostamista ja asiaan uskomista, vaikka ”kyllähän se omakin usko välillä niinku horjuu, mutta tässä työssä sun pitää uskoo”. Onnistuneet johtajuuden ja äitiyden kokemukset edellyttävät siis itsensä johtamista; jatkuvaa omien ajatusten, tunteiden, motiivien sekä toiminnan muovaamista ja kontrollointia. Itsensä johtaminen on johtajaäidin kykyä säilyttää elämän tasapaino. Johtajaäiti johtaa itseään kohti tasapainoa, vastaten samalla jatkuvasti muuttuvan maailman tavoitteisiin ja odotuksiin. Johtajaäiti ei tee asioita yksin Johtajuutta ja äitiyttä yhdistävät johtajaäidin ympärillä olevat ihmiset, jotka ”on se ydin sellaisena, ku ne just sattuu olemaan”. Johtajuus ja äitiys ovat jatkuvaa vuorovaikutteista toimintaa sekä omaksi että toisten ihmisten hyväksi. Itsensä johtaminen hyödyttää johtajaäidin lisäksi koko yhteisöä missä johtajaäiti toimii, sillä ”tärkeintä tota on selkeesti saada ihmiset niinkö onnistumaan”. Johtajaäiti johtaa muita samoin, kuin itseään. Asta Hannus Lapin Yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan: Äitiyden ja johtajuuden kaksoisroolin merkitys työelämän kehittämiselle: tulkitseva fenomenologinen analyysi Kuva: Pixabay, nicoletaionescu Lähteet: Bacman, J (2018). Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa. Teoksessa: Toikkanen, J & Virtanen, I. J (toim.) Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö. Lapland University Press. 25-39. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |