Kehityskeskustelu on väärinymmärrettynä pahimmillaan ajanhukkaa. Parhaimmillaan se kuitenkin edistää työhyvinvointia ja motivoi erinomaiseen työsuoritukseen. Kehityskeskustelu on ennalta sovittuna ajankohtana pidettävä sinun ja esimiehesi välinen luottamuksellinen keskustelu, jossa arvioidaan, miten olet onnistunut menneellä kaudella työssäsi ja työyhteisössäsi. Siinä sovitaan myös tulevan kauden tavoitteesi. Onnistuneessa kehityskeskustelussa puhutaan myös jaksamisestasi ja työhyvinvoinnistasi sekä annetaan ja vastaanotetaan palautetta. Kehityskeskustelun onnistumisesta vastaat sinä yhdessä esimiehesi kanssa, joten teillä molemmilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkä tien valitsette. Kehityskeskustelu on ajanhukkaa, mikäli sen koetaan olevan pelkkä tekninen suoritus kehityskeskustelulomakkeen täyttämistä varten tai velvollisuus tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustelu voi olla hyödytön myös silloin, kun siihen ei valmistauduta huolella. Tällöin palautteen antaminen voi jäädä epäaidoksi kehumiseksi/moittimiseksi tai muuten pintapuoliseksi, jolloin ei päästä aidosti keskustelemaan kehittymisestä.
Palaute on yksi tärkeimmistä kehittymisen edellytyksistä. Rakentava palaute mahdollistaa työsi arvioinnin, virheiden korjaamisen ja työn kehittämisen. Minkä johdosta työn mielekkyys ja onnistumisen kokemukset lisääntyvät. Positiivinen palaute innostaa, motivoi ja saa sinut viihtymään työssäsi entistä paremmin. Aidon palautteen avulla voit kehittyä ja edistää työsi tuloksellisuuttaa ja hyvinvointiasi. Onnistuneen kehityskeskustelun käyminen vaatii sinun ja esimiehesi välisen luottamuksen, koska se on avoimen vuoropuhelun eli dialogin perusedellytys. Dialogi vaatii myös myönteisen ilmapiirin, uskallusta toisen avoimeen kohtaamiseen sekä omien tuntojen paljastamisen ja aidon läsnä olon molemmilta osapuolilta. Dialogissa toteutuu avoin olettamusten ja mielipiteiden esille nostaminen, aktiivinen kuunteleminen sekä toisten näkemysten ymmärtäminen ja omien kyseenalaistaminen. Dialogilla on kiinteä yhteys työhyvinvointiin ja sen tavoitteena on työelämän tarvitsemien uusien ideoiden ja toimintatapojen luominen. Tutkielmani tutkimustulokset tukevat kehityskeskustelujen tarpeellisuutta osana organisaation johtamisjärjestelmää. Niillä voidaan vaikuttaa lähes kaikkeen ja niillä on selkeä yhteys työhyvinvointiin niin hyvässä kuin pahassakin. Kun työntekijät voivat hyvin ja kehittyvät ammatissaan sekä ihmisinä, kehittyy samalla koko organisaatio. Päivi Määttä Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Byrokratian ja työhyvinvoinnin välinen jännite – työhyvinvointia kunnassa.” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |