Tutkimuksen toteuttaminen Tarkastelen tutkielmassani sitä, millaisena Putnamin sosiaalinen pääoma näyttäytyy koulukiusaajien kertomuksissa sekä sitä, miten aikuistuneet koulukiusaajat määrittelevät koulukiusaamisen kertomuksissaan. Jäsennän sosiaalista pääomaa Putnamin esittämän sosiaalisen pääoman jaottelulla. Ellosen [1] mukaan sosiaalinen pääoma muodostuu yhteisöissä, jossa normit, luottamus ja sosiaaliset verkostot kohtaavat ja toteutuvat. Tutkimus on laadullinen ja sen metodologiseksi lähtökohdaksi valikoitui narratiivinen lähestymistapa. Tutkimuksen aineiston tuottavat aikuiset, jotka kokevat, että ovat osallistuneet koulukiusaamiseen peruskoulussa. Narratiivinen aineisto on muodostunut kirjoituspyynnön kautta kerätyistä nimettömistä kertomuksista. Aloitin aineiston keräämisen 18. tammikuuta vuonna 2022. Aikuistuneiden koulukiusaajien kertomuksia kertyi 13 kappaletta. Aineiston analysoin teorialähtöisen tematisoinnin keinoin, jolloin analyysia ohjaa aikaisemmin määritelty teoria. Koulukiusaajan sosiaalinen pääoma Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä etsittiin vastauksia siihen, millaisena Putnamin sosiaalinen pääoma näyttäytyy koulukiusaajien kertomuksissa. Tiivistin kertomuksista analysoimani vastaukset tutkimuskysymyksiini seuraavan kuvion muotoon. Kuvio 1. Koulukiusaajan sosiaalisen pääoman esiintyminen kertomuksissa Kuvio havainnollistaa sen, miksi koulukiusaaja kiusaa. Sosiaalisessa verkostossa näkyy perheväkivallan kokemus. Aikuistuneet koulukiusaajat kertoivat, että olivat kokeneet kotona erilaisia fyysisen ja psyykkisen väkivallan muotoja. Kertomuksista ilmeni vertaisten ja ryhmään kuulumisen keskeinen merkitys kiusaajaksi ryhtymiselle. Luottamus ilmeni luottamuksen puutteena itseä tai koulun henkilökuntaa kohtaan. Kiusaaja voi hakeutua valta-asemaan yhteisössään, koska hän pelkää tulla itse kiusatuksi. Kiusaamisen tavoitteena on ollut turvata se, että ei tulisi itse enää kiusatuksi tavoittelemalla kiusaamisen avulla kouluyhteisöissä parempaa valta-asemaa. Yhteisö, jossa kiusaaja sinä hetkenä on, määrittää sen, kenen kanssa saa viettää aikaa ja ketä kiusataan. Vertaisryhmän yhteisöllä ja yhteisöllisyydellä on osuutta kiusaamiseen. Vertaisryhmän asenteet luovat yhteisiä tapoja toimia tietyssä ympäristössä eli normeja. Koulukiusaamisen määritelmä Toisessa tutkimuskysymyksessä etsittiin vastausta siihen, millaiseksi aikuistuneet koulukiusaajat määrittelevät koulukiusaamisen. Tutkimuksessa kiusaaminen ilmeni kiusaajan subjektiivisena kokemuksena tapahtuneesta. Hamaruksen mukaan [2] kiusaamisen määritelmissä yleisesti korostetaan kiusaamisen kestoa ja toistuvuutta. Tässä tutkimuksessa kiusaaminen liittyi suhteessa aikaan ja sosiaaliseen yhteisöön. Herkaman [3] mukaan usein koulukiusaamiseksi on luokiteltu toiminta, jossa näkyy voimasuhteiden epätasapaino kiusaajan ja kiusatun välillä. Kertomuksissa oli löydettävissä voimasuhteiden epätasapaino siten, että kiusaajia oli kiusattua nähden enemmän. Salmivallin [4 ]mukaan yleisesti kiusaaminen luokitellaan fyysiseksi väkivallaksi tai piiloiseksi kiusaamiseksi. Tässä tutkielmassa käsiteltiin kiusaamista yhtä kertojaa lukuunottamatta määrittelivät kiusaamisen piiloisena eli epäsuorana kiusaamisena. Talan Sharif Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Koen, että olin kiusaaja ja uhri” Narratiivinen tutkimus koulukiusaajan toiminnan ymmärtämisestä Putnamin sosiaalisen pääoman teoriasta käsin. Työn ohjaajana toimi Liisa Hokkanen. Kirjallisuus
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |