Organisaatioidentiteetin merkityksellistäminen on osa organisaatiomuutosta. Identifioiduttavan organisaation takana on yhteinen arvopohja ja dialoginen muutos.
Korkeakouluihin on kohdistunut tehokkuuden lisäämisen tavoite talouden ja tuloksellisuuden osalta 2000-luvun alusta lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriö luo omalta osaltaan painetta korkeakouluille, suuntaamalla rahoituksen avulla toiminnan tehostumista ja korkeakouluverkoston tiivistymistä. Korkeakoulujen yhdistyminen on keino vastata asetettuun paineeseen, sillä sitä kautta voidaan tehostaa hallintoa, lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta korkeakoulujen välillä ja terävöittää alueen korkeakoulutuksen profiilia. Tärkeää on myös yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat yhdistyneet Lapin korkeakoulukonserniksi (LUC) vuonna 2009. Korkeakoululaissa ammattikorkeakoululle ja yliopistolle on määritelty erilaiset tehtävät. Yliopiston toiminnan perustana on vapaa tutkimus ja professionaalinen päätöksenteko. Ammattikorkeakoulut toimivat enemmän työelämä- ja alueen toimintaympäristön tarpeet huomioon ottaen. Korkeakoulujen identiteetit ovat erilaiset ja yhdistyessään niiden tulee rakentaa uusi identiteetti, johon sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston jäsenet voivat identifioitua. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin, millainen identiteetti Lapin korkeakoulukonsernille rakentuu, mihin perustuen ja kuinka uskottavana konsernin olemassaolo nähdään. Tutkimusaineisto on kerätty keväällä ja syksyllä 2019, ja sitä varten on haastateltu ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökuntaa sekä Lapin korkeakoulukonsernin strategian valmisteluryhmän jäseniä. Hyödynsin tutkimuksessa Weick’n merkityksellistämisen viitekehystä (1995). Merkityksellistämisen prosessissa luodaan uskottava selitys asialle tai ilmiölle. Usein merkityksellistäminen alkaa uuden ja yllättävän tilanteen edessä, kun vanhat toiminta- ja selitysmallit eivät enää päde. Tällainen tilanne on myös organisaatiomuutos, jossa toimintaa rakennetaan uudella tavalla, ja toimijat joutuvat pohtimaan identiteettiin liittyviä kysymyksiä: ”Keitä olemme, miten toimimme?”. Lapin korkeakoulukonsernin korkeakouluidentiteetti Tutkimustulosteni mukaan Lapin korkeakoulukonsernin olemassaolon uskottavuus rakentuu melko eheäksi. Tulkinta on, että laajempi yhteiskunnassa valitseva keskustelu korkeakoulujen välisestä kiristyvästä kilpailusta luo kehyksen, jota vasten olemassaolon uskottavuus rakentuu. LUC-korkeakoulun perustaminen on strateginen vastaus toimintaympäristön uhkalle lappilaisen korkeakoulutuksen häviämisestä. Konserni merkityksellistetään myös resurssien säästäjänä. Lapin korkeakoulukonsernille rakentuu lisäksi rooli alueen kehittäjänä, sillä vahva osaamiskeskittymä on houkutteleva elinkeinoelämällä ja laajemmin alueen yleiselle kehitykselle. Aineistossa esiintyi muutamia ilmaisuja, joissa olemassaolon perusteita kyseenalaistettiin, kuvaten niitä johdon keinoksi perustella tapahtuvaa muutosta. Vahvempana selityksenä nousi kuitenkin alueen korkeakoulutuksen olemassaolon turvaaminen. Kiinnostavaa on, että vaikka konsernin olemassaololle rakentui uskottava selitys, LUC-konsernimuutoksen arvo- ja toimintapohja ovat yhä määrittämisen alaisena. Aineistossa esiintyi ilmaisuja siitä, että toimintaa on hankala sovittaa yhteen erilaisten toimintalogiikkojen ja koulutusten tavoitteiden takia. Ammattikorkeakoulu on työelämälähtöinen, kun taas yliopisto toimii tutkimuspohjaisesti, mikä asettaa haasteensa yhteisen opetuksen kehittämiselle. Toisaalta aineistossa kuvataan myös, miten yhteistä toimintaa on saatu rakennettua, mutta samalla korostetaan akateemisen vapauden tärkeyttä omassa työssä. Työtä on siis saanut toteuttaa omien arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Toiminnan taustalla vaikuttavat arvot ja niistä nousevat toimintakäytännöt ovat yhä merkityksellistämisen alla muutoksessa. Lapin korkeakoulukonsernin korkeakouluidentiteetti rakentui tutkimuksessa etäiseksi ja ontoksi. Yhteisten toimintakäytäntöjen ja arvopohjan keskeneräisen merkityksellistämisen lisäksi, etäisyyttä rakentui vastaajien ilmaisuissa, joissa kuvattiin aidon osallisuuden puutteetta. Ilman yhtenäistä arvopohjaa ja dialogia johdon ja työntekijöiden välillä, korkeakouluidentiteetille ei rakennu uskottavaa perustaa. Korkeakouluidentiteetti rakentuu organisaation jäsenten puheissa identiteettiin perustuen. Se, kuinka hyvin toimija kokee voivansa määrittää omaa toimintaansa ja toimia omien arvojensa mukaan, vaikuttaa siihen, kuinka identifioiduttavana Lapin korkeakoulukonserni nähdään. Määrittävä toimijuus tarkoittaa valtaa oman työnsä määrittämiseen ja vapauteen luoda uutta toimintaa. Arvot muutoksen perustana Korkeakouluilla on toimintaa ohjaavat vahvat perinteet, arvot ja rooli yhteiskunnassa. Vahva organisaatioidentiteetti vaatii aikaa etsiäkseen uusia muotoja, eli organisaatioissa työntekijät tarvitsevat aikaa hahmottaa roolinsa eri tavoin ja muokata organisaatioidentiteettiä. Muutos on ennen kaikkea totuttujen ajattelutapojen muuttumista ja yhteisen merkitysten luomista. Vasta jaettujen arvojen ja tavoitteiden kautta korkeakouluyhteisön jäsenet voivat sitoutua toimintaan. Leea Hiltunen Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitelma perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu -tutkielmaan ” Organisaatiomuutoksen merkityksellistäminen: diskurssianalyysi korkeakouluidentiteetin rakentumisesta osana strategista muutosta.” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |