Syrjäytymisriski on vaikea yhdistää peruskoulun oppilaaseen, mutta se muuttuu todelliseksi, jos oppilas ei saa ajoissa tukea. Oppilaan tilanteen tunnistaminen ja siihen reagoiminen vaatii aikuisten hereillä oloa. Lapsi voi piilottaa ongelmansa. Todellisuudessa hän voi olla yksinäinen tai henkisesti pahoinvoiva. Voi olla, että opettaja ja vanhemmat ovat pitkään yrittäneet keskenään ratkaista oppilaan asiaa. Vahvoilta tukitoimilta oppilaan tilanteessa voitaisiin usein välttyä varhaisella koulun tarjoamalla ammatillisella tuella. Koulusosiaalityön keinoin voidaan ehkäistä vakavampia seurauksia ja vaativampia sosiaalityön interventioita. Koululaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevat seikat ovat jokapäiväisiä ja arkisia asioita, mutta opettajat saattavat arastella puuttumista oppilaan asioihin. Opettajien huomiota jakaa lainsäädännön ohjeistus oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin sekä oppilashuollollisen tuesta. Kaikkien velvollisuus on kohdata oppilas, kun oppilas niin haluaa. Ja jokaisen on vietävä oppilaasta tietoa eteenpäin, jos huoli nousee. Lapsen kanssa toimivien ammattilaisten on tärkeää huomioida koulun sisällä ja ulkona - molempiin suuntaan, että oppilaalla voi jo olla erilaisia tukitoimia meneillään. Jotta oppilas saa oikeanlaista ja -aikaista tukea, on oppilashuollon moniammatillisessa ja -toimijaisessa verkostossa oltava selvillä jokaisen roolit, asemat ja tehtävänkuvat. Eri ammattilaisten lokeroituminen omiin asemiinsa voi estää tiedon kulun tai sen ymmärtämisen. Koulukuraattori vie tietoutta hyvinvoinnin ylläpitämisestä oppilaille ja koulun muille toimijoille tiedottamalla, tapahtumissa ja olemalla esillä aina kun mahdollista. Koulukuraattori ohjaa opettajaa ja oppilaan vanhempia oppilaan ongelmien ratkaisuissa. Koulukuraattori tekee myös yhteistyötä koulun ulkopuolisten ammattilaisten kanssa. Koulukuraattori tuo verkostotuntemuksellaan oppilaille mahdollisuuksia löytää ratkaisuja pulmiin. Vaikka oppilashuoltolaki ohjaa koulukuraattorin työtä keskittymään yhteisölliseen työhön, on yksilötyö oppilaan kanssa silti tärkeää. Koulukuraattorilla on mahdollisuus kahdenkeskisessä työskentelyssä tukea oppilasta tai löytää jokin muu sopiva tukimuoto oppilaalle. Yksinäiselle oppilaalle voi tarjota mahdollisuuden toimia ohjatusti ryhmässä ja madaltaa hänen kynnystänsä sosiaaliseen elämään. Koulukuraattori voi olla ainoa aikuinen, jolle oppilas voi puhua. Oppilashuoltotyössä koulukuraattori on keskeinen ammatillinen toimija lääkärin, psykologin ja terveydenhoitajan sekä opettajan lisäksi. Oppilashuollon toimivuuden takaamiseksi ja tehostamiseksi on tärkeää, että tehtävien jakoa ja vastuita tarkennetaan ja päivitetään säännöllisesti. Koulukuraattoreiden asiakaskaton määrää on pudotettu vuoden 2022 alusta oppilashuoltolain muutoksella 670 oppilaaseen (HE 165/2021 - Hallituksen esitykset - FINLEX ®), jotta oppilaita voidaan tukea tehokkaammin. Haasteita silti vielä riittää peruskoulun oppilaiden tuen järjestämisessä. Koulukuraattoreiden työtä kuormittavat edelleen resurssipula mielenterveyspalveluista. Lisäksi koulukuraattorin työtä ei ole huomioitu monen koulun tilasuunnittelussa. Yksilötyöhön ei kaikissa kouluissa löydy erillistä vastaanottotilaa. Oppilashuoltotyö on pohjimmiltaan sosiaalistamistyötä, oppilaiden kasvun tukemista ihmisyyteen ja eettiseen vastuuseen yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä. Leila Strand
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto. Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan: ‘’Koulukuraattorin mahdollisuudet tukea syrjäytymisriskissä olevia lapsia ja nuoria peruskouluympäristössä”. Tutkielman ohjaajana toimi Pia Skaffari. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |