Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin yliopistojen koulutusvientiä ja siihen liittyvää osaamista. Tutkimushaastatteluissa haastateltavat nostivat esiin kulttuurien tuntemuksen kysyttäessä, minkälaista osaamista koulutusviennin parissa työskentelevät henkilöt tarvitsevat työtehtävissään.
Kulttuurien tuntemusta käsiteltiin kolmessa eri kontekstissa: koulutusviennin suunnitteluvaiheessa ulkomaisten asiakkaiden kanssa, koulutusvientipalveluiden- ja tuotteiden sisältöjen suunnittelussa sekä niiden käytännön toteutuksessa. Tutkimuksessa ilmeni, että kulttuurien tuntemusta tarvitaan jo potentiaalisten asiakkaiden kanssa neuvotellessa, sillä jo siinä suomalainen lähestymistapa saattaa poiketa muista kulttuureista. Suomalaiset haluavat tyypillisesti mennä suoraan asiaan ja vastapuoleen lähtökohtaisesti luotetaan. Muissa kulttuureissa oletetaan, että vastapuoleen tutustuminen ja luottamuksen luominen keskustelujen kautta kuuluu yhteistyön alkutaipaleeseen. Ennen varsinaiseen asiaan menemistä monissa kulttuureissa on tapana käyttää aikaa epämuodolliseen keskusteluun ja tutustumiseen, mikä saattaa suomalaisesta tuntua kummalliselta. Tutkimushaastatteluissa kävi ilmi myös se, että joissakin kulttuureissa ei mielellään sanota ei ja neuvottelutilanteessa tehdään helposti myönnytyksiä, vaikka myöhemmin vastaus saattaa muuttua kielteiseksi. Yliopistojen koulutusviejien tulisikin tiedostaa erilaisiin kulttuureihin liittyvät toimintatavat ja kyetä jossain määrin mukautumaan niihin. Kulttuurien tuntemus tuli tutkimushaastatteluissa esiin myös koulutusvientipalveluiden- ja tuotteiden sisältöjen osalta. Sama sisältö ei välttämättä toimi siirtämällä se sellaisenaan Suomesta kohdemaahan, vaan sisältöä täytyy muokata esimerkiksi kohdemaan kulttuuri ja taitotaso huomioiden. Myös opetustilanteiden dynamiikka voi olla eri maissa erilainen kuin Suomessa, jossa on totuttu, että opettajan ja opiskelijan välillä on vuorovaikutusta. Esimerkiksi mahdollisuutta kysyä ja kyseenalaistaa pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä, kun taas jossakin toisessa kulttuurissa sitä voidaan pitää epäkunnioittavana opettajaa kohtaan. Koulutusviennin sisältöasiantuntijoiden tulisi pyrkiä huomioimaan tällaiset eroavaisuudet, mutta valmistautumisesta huolimatta kulttuuriset erot pääsevät silti usein yllättämään. Koulutusviennin parissa työskenteleviltä vaaditaan erilaisten kulttuurien ymmärtämistä myös esimerkiksi siinä tilanteessa, kun opiskelijaryhmä saapuu ulkomailta Suomeen. Erityisesti nuoria opiskelijoita täytyy usein auttaa ja opastaa meille aivan arkisissa asioissa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi talvipukeutuminen ja arkielämän täsmällisyys. Myös koulutusviennin parissa työskentelevien täytyy huomioida esimerkiksi kulttuuriin liittyviä sääntöjä ja tapoja kohdemaihin matkustaessa. Kulttuurisääntöjen huomioimisella ja esimerkiksi paikallisen kielen opettelulla voi viestiä huomaavaisuutta ja aitoa kiinnostusta. Toisaalta kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät henkilöt ovat ymmärtäväisiä sen suhteen, etteivät kaikki voi tuntea heidän kulttuurinsa tapoja. Haastateltavat myös kokivat, että syvällisen kulttuurintuntemuksen sijaan hyvillä suomalaisilla käytöstavoilla ja kohteliaisuudella pärjää jo mainiosti erilaisten kulttuurien kanssa toimiessa. Siina Heimo Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan "Suomalaisten yliopistojen työntekijöiden näkökulmia koulutusvientiosaamisestaan." Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |