Twitteristä on tullut Suomessa erityisesti niin sanotun poliittisen eliitin suosima foorumi. Aiemmissa tutkimustuloksissa ovat nousseet esiin Etelä- Suomen poliitikot, vaan minkälaisia Twitterin käyttäjiä ovatkaan lappilaiset kansanedustajat? Tutkin pro gradu -tutkielmassani lappilaisten kansanedustajien Twitterin käyttöä. Tutkielman aineisto koostui kansanedustajien helmikuussa 2021 julkaisemista tviiteistä, joita oli yhteensä 542 kappaletta. Tarkastelin sekä kansanedustajien aktiivisuutta Twitterissä että heidän julkaisemiensa tviittien sisältöä. Lähestyin aineistoa itsensä esittämisen ja aitouden esittämisen teorioiden kautta. Tutkielmani tulokset osoittavat, että lappilaiset kansanedustajat ovat hyvin kirjava joukko Twitterin käytön suhteen.
Kansanedustajien aktiivisuus Twitterissä Kansanedustajien aktiivisuus vaihteli hyvin paljon tarkastelujaksolla. Vaikka kaikki Lapin kansanedustajat ovat luoneet tilin Twitteriin, sen käyttö on monella melko minimaalista. Seitsemästä lappilaisesta kansanedustajasta kaksi ei julkaissut yhtäkään tviittiä, kun taas aktiivisin kansanedustaja, keskustan Mikko Kärnä, julkaisi yksin lähes 90 prosenttia kaikista tviiteistä. Puolueista keskusta nousi esiin, sillä keskustalla on eniten kansanedustajia Lapissa ja kaikki kolme keskustan edustajaa julkaisivat tviittejä tarkastelujaksolla. Mielenkiintoinen havainto on, että valtaosa kansanedustajien tviiteistä oli vastauksia jonkun toisen Twitter-käyttäjän viestiin. Tämä selittyy hyvin pitkälti sillä, että aktiivisin tviittaaja Kärnä osallistui paljon keskusteluihin ja hyödynsi usein Twitterin vastaa-toimintoa. Tältä osin voidaan todeta, että aineistossa oli nähtävissä ainakin pyrkimistä vuorovaikutukseen. Tutkielmassa ei kuitenkaan tarkasteltu sitä, kohdistuivatko vastaukset myös tavallisille kansalaisille vai pelkästään muille eliitin jäsenille, joten todellisen vuorovaikutuksen toteutuminen ei käynyt ilmi. Kansanedustajat pyrkivät nokittelemaan ja miellyttämään muita Tviittien sisällöstä ilmeni, että kansanedustajat pyrkivät Twitterissä ensisijaisesti nokittelemaan kilpakumppaneitaan ja muita yhteiskunnallisia toimijoita. Kansanedustajat piikittelevät vastapuolen edustajia ja tuovat esiin heidän heikkouksiaan. Maalaamalla huonon kuvan vastapuolesta omille seuraajilleen kansanedustajat samalla korostavat omaa paremmuuttaan. Nokittelun lisäksi kansanedustajat yrittävät myös toisaalta aktiivisesti miellyttää muita Twitterissä. Miellyttäminen näkyy esimerkiksi siten, että kansanedustajat esiintyvät tviiteissään tuttavallisina ja miellyttävinä tavallisina ihmisinä. Nokittelu ja miellyttäminen ovat lähes päinvastaisia Twitter-strategioita, sillä siinä missä nokittelussa tarkoituksena on haastaa ja kritisoida muita, miellyttämisen tavoitteena on välttää konflikteja. Miellyttäminen liittyy myös aitouden esittämiseen. Esiintymällä mahdollisimman aitona ja tavallisena ihmisenä seuraajat voivat helpommin samastua poliitikkoon. Aitoutta voi esittää monin keinoin, esimerkiksi jakamalla yksityiselämän asioita tai vaikkapa käyttämällä murteellisia ilmauksia tviiteissä asiatyylin sijaan. Aineiston perusteella suurin osa lappilaisista kansanedustajista ei kuitenkaan halua juurikaan tuoda esiin henkilökohtaista puoltaan, vaan pitäytyvät Twitterissä mieluummin asialinjalla keskittyen pääasiassa politiikkaan. Aitouden esittäminen lappilaisten kansanedustajien tviiteissä on siis melko vähäistä. Satu Jarkko Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu politiikkatieteiden pro gradu -tutkielmaan Lappilaiset kansanedustajat Twitterissä. Gradun ohjasi Tapio Nykänen. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |