Minulla on ollut mahdollisuus olla näkemässä ja kokemassa monenlaisia esimies- alaisvuorovaikutussuhteita eri työyhteisöissä. Jokainen kokemus on ollut ainutlaatuinen ja sen pohjalta minulle on muodostunut oma näkemys siitä, mitä esimiehen ja alaisen välinen vastavuoroisuus voisi parhaimmillaan olla.
Omassa gradussani tarkastelin esimiehen ja alaisen välistä vastavuoroisuutta osana työyhteisön kehittämistä suuressa valtiorahoitteisessa organisaatiossa eli Kelassa. Aineistona käytin Kelan asiakirjoja johtamismallista sekä vuosittain tehtävän esimieskyselyn tuloksia, joiden perusteella hahmottui tarve vastavuoroisuuden ilmiön syvemmälle ymmärtämiselle. Tämän perusteella tein ryhmähaastattelun, jonka analysoin diskurssianalyysillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vastavuoroisuuden ymmärtämistä ja löytää sen avulla keinoja työyhteisön kehittämiseen. Haasteet valtiorahoitteisten organisaatioiden johtamisessa Suurissa valtiorahoitteisissa organisaatioissa on kohdattu viime vuosina monenlaisia haasteita, jotka liittyvät myös johtamiseen. Esimerkiksi digitalisaatio ja muuttuvat asiakastarpeet aiheuttavat haasteita johtamiselle. Nykyään monissa työyhteisöissä on esimerkiksi mahdollisuus kotoa tehtävään etätyöhön ja toimistot voivat sijaita eri paikkakunnilla, joten kasvokkainen vuorovaikutus on vähentynyt. Tämän johdosta esimiesten on kehitettävä uusia toimintatapoja muun muassa kokousten järjestämiseen ja palautteen antamiseen. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tulee työyhteisöjen ja yksilöiden säilyttää toimintakykynsä ja pystyä siinä samalla myös kehittymään. Organisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat johtamistyöskentelyyn ja työyhteisöjen arkeen. Kuinka esimiehet onnistuvat muutosten keskellä niin, että voisivat itse uudistua ja kehittyä ja samanaikaisesti johtaa muita muutokseen ja vahvistaa samalla työyhteisön toimintaa? Vastavuoroisessa johtamisessa tärkeää on esimiehen ja alaisen kaksisuuntainen suhde. Onnistuneen vastavuoroisuuden avulla voidaan saavuttaa tehokkaampaa työskentelyä, sitouttaa henkilöstöä ja vaikuttaa asenteisiin myönteisesti. Valmentava johtaminen korostaa vastavuoroisuutta. Valmentava johtaja pyrkii hyödyntämään työntekijöiden vahvuuksia ja korostaa kehittymisen näkökulmaa. Luottamus ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä elementtejä ihmisten välisessä vastavuoroisuudessa ja tutkimuksessani ne nousivat keskeisiksi asioiksi tarkasteltaessa asiaa esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa Kelassa. Luottamus ja yhdenvertaisuus työyhteisön toiminnassa Tutkimukseni mukaan luottamus on merkittävässä asemassa vastavuoroisessa johtamisessa. Luottamuksen nähtiin luovan pohjaa koko työyhteisön toiminnalle, joten sen voidaan ajatella olevan keskeinen edellytys työyhteisön onnistuneelle toiminnalle. Tärkeää on, että luottamus ansaitaan puolin ja toisin. Luottamus vahvistuu silloin, kun teoilla toistetaan se, mitä on aiemmin sanonut eli sovituista asioista pidetään kiinni. Esimiehen tulee omalla toiminnallaan luoda käytäntöjä, joissa luottamus syntyy ja vahvistuu. Alainen puolestaan voi omalla toiminnallaan niin sanotusti lunastaa luottamuksen. Toisena tutkimuksessani esiin nousi yhdenvertaisuuden näkökulma. Yhdenvertaisuudella tarkoitan esimiehen ja alaisen niin sanottua samalla tasolla olemista, jolloin ajatuksena on se, että molempien osapuolien tulee olla aktiivisia vuorovaikutuksessa. Aloitteen tekeminen ei ole ainoastaan esimiehen velvollisuus vaan myös alaisen tulee aloittaa keskustelua ja nostaa esille mielenpäällä olevia asioita. Työyhteisössä tulisi saavuttaa sellainen ilmapiiri, ettei niin sanottua esimiehen pelkoa ole ja asioista pystytään puhumaan. Toisaalta tulee kuitenkin muistaa, että esimiehetkin ovat ihmisiä ja alaisten tulisi olla armollisia esimiestään kohtaan ja ymmärtää, että myös esimiehille sattuu virheitä. Digitalisaatio ja organisaatioissa tapahtuvat rakenteelliset uudistukset ovat arkipäivää, kun toimintoja pyritään tehostamaan. Toimintaympäristön muutokset valtion organisaatioissa vaativat entistä ammattimaisempaa johtamisosaamista. Kelassa käytössä olevalla ammattimaisen johtamisen mallilla ja valmentavalla johtamisella pyritään siihen, että näihin muutosten tuomiin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat niitä ominaisuuksia, joita esimiehiltä tänä päivänä vaaditaan kaikilla johtamisen tasoilla. Arjen esimiestyössä vastaan tulee aina ongelmia ja haasteita, joten johtajan on löydettävä keinot toimia avoimesti ja vastavuoroisesti. Tutkimukseni perusteella etenkin luottamuksen luomiseen ja yhdenvertaisuuden tuntemiseen olisi tärkeä kiinnittää huomioita työyhteisöissä, koska niitä voidaan pitää peruslähtökohtina onnistuneelle toiminnalle. Sanni Heiskanen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu johtamisen psykologian pro gradu –tutkielmaan ”Esimiehen ja alaisen välisen vastavuoroisuuden diskursiivinen rakentuminen osana suuren valtiorahoitteisen työyhteisön kehittämistä: tapausesimerkkinä Kela” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |