Kuka johtaa ja ketä, kun kyse on itsensä johtamisesta? Miten itseään voi muka johtaa? Voiko ja kannattaako itsensä johtamista tutkia?
Tutkimusten mukaan tiedostettu itsensä johtaminen tekee ihmisestä tehokkaamman. Johdamme itseämme osittain samanlaisilla tavoilla kuin johdamme toisia, vaikkapa keskustelemalla (tai käskyttämällä). Psykologiassa tätä kutsutaan sisäiseksi puheeksi. Itsensä johtaja pyrkii järjestelmällisesti tiedostamaan omia, haitallisia ajattelutapojaan ja muokkaamaan ajattelustaan rakentavaa. Aivan kuten muidenkin johtamisessa, itsensä johtamisessa pyritään jossain määrin hallintaan. Hallinnan kohteena voivat tutkimukseni mukaan olla esimerkiksi tunteet, roolit ja työnteon tahti. Itsensä johtamista kannattaa tutkia, jos ajatellaan, että yhteiskunta, organisaatio tai ihmisyksilö hyötyisi tehostamisesta. Tai jos ajatellaan, että ihmiset olisivat onnellisempia, jos he pystyisivät hakemaan tekemisen iloa positiivisesta ajattelusta. Itsensä johtamista ollaan tutkittu jo vuosikymmenten ajan. Perinteinen malli on melko mekaaninen ja yksinkertaistettu. Ihminen tiedostaa haitallisen ajattelun ja muokkaa siitä rakentavampaa. Selvitin pro gradussani laadullisen tutkimuksen keinoilla, miten suomalaisen suuryrityksen johtajat kokevat itsensä johtamisen. Miten itseä voi johtaa? Ajallisesti itsensä johtamista tapahtuu tutkimukseni mukaan neljällä erilaisella aikajänteella. Yleensä itsensä johtamisen teoriassa puhutaan vaiheittaisesta ajattelun muokkaamisesta. Tutkimukseni mukaan ajattelun tiedostaminen ei tapahdu silmänräpäyksessä. Haitallisen ajattelun tiedostamista edeltää yleensä näköalattomuuden, toivottomuuden tai turhautumisen jakso, joka pakottaa itsensä johtajan ajattelemaan tapaansa ajatella.Tiedostamisen lisäksi on tärkeää työstää ja muokata ajattelumallia. Ajattelun muokkaaminen ei kuitenkaan usein ole ihan niin kaavamaista, kuin mekaanisen mallin perusteella voisi olettaa. Johtajat kuvasivat myös jatkuvaa itsensä johtamista, josta puuttuivat vahvat tiedostamisen hetket. Johtajat pikemminkin pyrkivät koko ajan olemaan tietoisia ajattelustaan ja kehittämään ajattelutapojaan haluamaansa suuntaan. Itsensä johtamiseen ei aina pysty juuri oikealla hetkellä. Silloin ajattelun muokkaaminen voi olla reflektoivaa. Tilanne on jo ohi, mutta johtaja alkaa jälkikäteen reflektoida ajattelutapaansa. Vaikkei mennyttä tilannetta enää saa muutettua, voi ajan kanssa reflektoitu ajattelumallin muokkaaminen olla hyödyllistä seuraavaa samankaltaista tilannetta varten. Itsensä johtamista tapahtuu jopa ennakoivasti. Johtaja saattaa tuntea omat heikot kohtansa ja miettiä, miten voisi kehittää niitä. Siten hän voi välttää haitallisten ajattelutapojen aktivoitumisen tulevassa tilanteessa. Itsensä johtamisen työkalut Haluan esitellä vielä lopuksi erilaiset tavat, joilla tutkimukseni johtajat muokkasivat ajatteluaan. -Positiivinen ajattelu: Pyrkimys nähdä asiat rakentavassa valossa vie pidemmälle kuin toivottomuuteen jämähtäminen. Jos positiivisuus tuntuu hankalalta, voi kokeilla esimerkiksi miettiä pahinta mahdollista tilannetta. Kun tilanteen karrikoi oikein pitkälle, lopulta usein huomaa, ettei maailma kaadu yhden ihmisen epäonnistumiseen. -Tunteiden hallinta: Joskus on hyvä katsoa itseä kuin ulkopuolelta ja miettiä, miksi tuntuu tältä. Tunteiden hallinnassa onnistumista edistää itsensä tunteminen. Kun ymmärtää itseään, on helpompi miettiä järjellä myös tilanteissa, joissa tunteet pyrkivät viemään vallan. -Roolin hallinta: Erityisen hankalissa tehtävissä johtajat saattoivat pohtia, mitä ihmisen hänen kengissään odotetaan tekevän. Ihmisellä on erilaisia rooleja, yksi niistä on “työminä”. Erityisesti johtajan roolissa on hyvä tiedostaa, miten oma mieliala vaikuttaa koko työyhteisöön. -Aktiivinen tiedostaminen: Johtajat pyrkivät herkistämään mielensä henkilökohtaisille kehityskohteilleen. Aktiivinen tiedostaminen saattaa auttaa, kun ihminen yrittää ottaa käyttöön uutta tapaa ajatella. -Tauottaminen: Tietoinen hidastaminen ja tauon pitäminen voi olla tarpeen, jotta ihminen pystyy muokkaamaan ajatteluaan. Pää kolmantena jalkana juostessa ajattelu menee usein automaattivaihteelle. Silloin voi olla hankalaa edes huomata mitä ajattelee. -Sisäinen puhe: Joskus on hyvä pitää kehityskeskustelu itsensä kanssa. Toisinaan riittää huomautus tarpeesta muokata omaa ajattelua. Suomalaiset johtajat myönsivät käyttävänsä sisäistä puhetta melko vähän itsensä kannustamiseen, vaikka amerikkalaisessa tutkimuksessa se on yksi sisäisen puheen tärkeimmistä tehtävistä. Joskus suomalainenkin johtajat kuitenkin uskalsi myöntää itselleen “Tuon minä tein kyllä hyvin!” Anna Schoonover, Hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Lapin yliopisto Kirjoitus pohjautuu pro gradu tutkielmaan: Johtajien rakentava ajattelu: Tulkitseva fenomenologinen tutkimus itsensä johtamisen ajatteluprosesseista ja -strategioista Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |