Organisaatioiden kansainvälistäessään toimintojaan tarve yhtenäiselle organisaation sisäiselle viestinnälle kasvaa. Usein ajatellaan, että yhden kielen valinta organisaatiokieleksi auttaa yhtenäistämään viestintää. Toisaalta, yhden organisaatiokielen valinta aiheuttaa myös mahdollisesti negatiivisia seurauksia. Vaikka monikielisen tiimin johtamisessa viestinnän välineenä käytetäänkin usein esimerkiksi englannin kieltä, vaikuttaa johtamiseen usein enemmän viestintätilanteiden kontekstuaaliset tekijät sekä yksilöiden johtaminen yksilöinä. Aiemmissa tutkimuksissa kielellä johtamisesta voidaan nähdä olevan kolme erillaista näkökulmaa, jotka liittyvät niihin taustaoletuksiin, joita kielelle on annettu. Strukturalistisessa näkökulmassa kieli määritellään yksinkertaisesti ihmisten välisenä tapana viestiä ja sitä käytetään sateenvarjotermin tavoin. Kielen nähdään olevan monikansallisissa organisaatiossa sekä viestinnän fasilitaattori että sen este, ja kielitaidon nähdään olevan yksilön omaama resurssi. Strukturalistisen näkökulman mukaan kielen strategista suunnittelua tulisi johtaa korporaatiotasolla, eli ylhäältä alaspäin. Toinen näkökulma, eli funktionaalinen näkökulma on kiinnostunut siitä, miten organisaatioiden implementoitu kielipolitiikka vaikuttaa organisaation työntekijöihin ja organisaation kielen johtamiseen. Funktionaalisessa näkökulmassa kieli nähdään organisaation työntekijöiden yksilöllisenä ominaisuutena, joka on vahvasti kontekstisidonnainen. Kieli on sidottu yksilön kognitiivisiin oletuksiin itsestä ja muista kommunikoijina, joten kielen voidaan olettaa olevan osa sosiaalista identiteettiä. Kolmas näkökulma, eli sosiaalisen käytänteen näkökulma, olettaa, että kieli on monikansallisen organisaation työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen tuote, joka on vain osa viestinnällistä kompetenssia. Kieli on siis juurtunut erilaisiin kontekstikerroksiin, kuten organisaation ja kulttuurin konteksteihin, jotka vaikuttavat yksilön viestintään. Kuva: Flickr.com Konteksin ja yksilöllisten erojen ymmärtämisen tärkeys Tutkimukseni mukaan esihenkilöiden kokemuksissa monikielisen tiimin johtamisessa ei yksi näkökulma korostu ylitse muiden. Kokemukseen viestinnästä ja sen merkityksellisyydestä vaikuttaa niin esihenkilön oma kuin alaisen kielitaito, muu viestinnällinen kompetenssi, viestinnällisen tilanteen konteksti sekä alaisten yksilölliset persoonallisuuden piirteet ja taustalla vaikuttavat kulttuuriset tekijät. Alaisten yksilölliset piirteet ja taustojen erot välittyvät merkityksellisimpinä seikkoina, joiden koetaan vaikuttavan johtamiseen enemmän kuin kielitaidon. Riittävän hyvä kielitaito on merkittävässä roolissa, jos yksilö haluaa työskennellä monikielisessä organisaatiossa. Kielitaito ei kuitenkaan saa sen suurempaa merkitystä, eivätkä esihenkilöt siihen jokapäiväisessä työssään kiinnitä välttämättä lainkaan huomiota. Monikielisen tiimin johtamisessa tärkeintä onkin kohdella jokaista alaista yksilönä, eikä jonkin kieliryhmän edustajana sekä pohtia sitä, miten itse toimii viestijänä niin, että tulee ymmärretyksi. Jenna Kasvi Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen, erityisesti johtamisen psykologian pro gradu- tutkielmaan ”Mä niinku mieluummin suomalaiseen tyyliin, et jos kolmella sanalla pärjäis”: Monikielisen tiimin johtamista vieraalla kielellä kuvaavat kertomukset. Lähteet: Karhunen, P. & Kankaanranta, A. & Louhiala-Salminen, L. & Piekkari, R. (2018). Let’s Talk about Language: A Review of Language-Sensitive Research in International Management. Journal of Management Studies, 55(6), s. 980-1013. doi:10.1111/joms.12354. Marschan, R., Welch, D., & Welch, L. (1997). Language: The forgotten factor in multinational management. European Management Journal, 15(5), s. 591–598. doi:10.1016/S0263-2373(97)00038-8. Welch, D. E., & Welch, L. S. (2018). Developing Multilingual Capacity: A Challenge for the Multinational Enterprise. Journal of Management, 44(3), s. 854–869. doi:10.1177/0149206315594846. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |