Onko osallistuva budjetointi todellinen avain osallisuuden lisäämiseen vai vain pelkkää nappikauppaa? Millaista lisäarvoa osallistuva budjetointi tuo mukanaan kunnalliseen päätöksentekoon tai viranhaltijoiden toimintaan? Mitä hyötyä sen käytöstä on kunnalle? Näihin kysymyksiin on lähdetty etsimään tutkielmassani vastauksia johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta. Osallistuva budjetointi
Osallistuva budjetointi on yksi tapa toteuttaa kuntademokratiaa ja lisätä kuntalaisten osallisuutta. Se on menetelmä, jossa kunnan asukkaat voivat ehdottaa ja äänestää eri hankkeista, joita toteutetaan kunnan budjetin sisällä. Osallistuva budjetointi voi olla monitahoinen prosessi, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä kunnan viranomaisten ja kuntalaisten välillä. Osallistuva budjetointi pyrkii edistämään kansalaisten osallisuutta julkisessa päätöksenteossa. Vaikka prosessiin liittyy tiettyjä haasteita ja riskejä, se tarjoaa potentiaalisesti merkittäviä hyötyjä, kuten kansalaisten aktiivisen osallistumisen ja sitoutumisen lisäämisen päätöksentekoon sekä yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistamisen (1). Prosessin tärkein tavoite on edistää avoimuutta ja demokratiaa sekä lisätä kansalaisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia oman yhteisönsä päätöksenteossa sekä parantaa kunnan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta (2). Osallistuvan budjetoinnin toteutus on kuitenkin tärkeää tehdä huolellisesti ja vastuullisesti, jotta se ei muutu pelkäksi "nappikaupaksi", kuten tutkimushaastatteluissa todettiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansalaisten ideoita ja ehdotuksia on arvioitava realistisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, ja että päätöksenteossa on huomioitava myös yhteisön kokonaisetua. Vuorovaikutuksen ja viestinnän rooli Demokratian toimiminen vaatii avointa keskusteluympäristöä. Demokratia pyrkii saavuttamaan jokaisen iästä, sukupuolesta tai asuinpaikkakunnasta riippumatta. Sen mukaan päätöksenteon näkökulmasta on erityisen tärkeää saavuttaa jokainen kunnan asukas. Vuorovaikutuksen puuttuminen johtaa siihen, että ihmiset eivät ole tietoisia käsiteltävistä ja päätettävistä asioista. Ilman avointa ja selkeää kommunikointia viranhaltijoiden ja kunnan asukkaiden välillä, asukkaat erkanevat päätöksentekojärjestelmästä ja päättäjistä (3). Osallistuvan budjetoinnin viestinnän tarkoituksena on varmistaa, että asukkaat ymmärtävät periaatteet, tavoitteet ja prosessit. Hyvällä, riittävällä ja tarkoituksenmukaisella viestinnällä varmistetaan, että paikalliset asukkaat pystyvät aktiivisesti osallistumaan ja vaikuttamaan budjetointiprosessiin. Osallistuvan budjetoinnin prosessi vaatii asukkaiden mielipiteiden ja ideoiden rinnalle aina viranhaltijoita ja asiantuntijoita, jotka täydentävät asukkaiden ajatuksia. He tuovat prosessiin omaa asiantuntijuuttaan sekä realismia toteutettavissa olevista vaihtoehdoista. Viranhaltijoiden on työnsä puolesta tärkeää huolehtia kuntalaisten ja hallinnon välisestä vuorovaikutuksesta sekä asukkaiden yhdenvertaisuudesta, sillä osallistuvat asukkaat eivät välttämättä ole kykeneväisiä hahmottamaan omia etujaan suhteessa muiden etuihin (4). Toimiva vuorovaikutus vaatii kuitenkin aina molemmin puolisen osallistumisen, joten vastuu osallistumisesta yhteiseen keskusteluun on myös asukkailla itsellään. Arvokas työkalu osallisuudelle ja demokratialle Tärkeintä osallistuvassa budjetoinnissa onkin se, että se todella lisää kuntalaisten osallisuutta päätöksenteossa. Osallistumismahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta niiden on oltava aitoja ja saavutettavia. Osallistuva budjetointi ei saa olla vain tapa näyttää, että kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan, vaan sillä on oltava todellisia vaikutuksia kuntalaisten elämään. Tutkimukseen osallistuneiden johtavien viranhaltijoiden mukaan osallistuva budjetointi on koettu erinomaiseksi osallisuuden muodoksi, sillä se antaa vapauden sekä mahdollisuuden toteuttaa osallisuutta itse haluamallaan tavalla. Osallistuva budjetointi voi olla tehokas keino lisätä kansalaisten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia julkisten varojen käytössä, kunhan kaikki tarvittavat tekijät otetaan huomioon ja prosessi on avoin ja läpinäkyvä. Kuntalain muutosten myötä osallistumisesta on tullut kansalaisten oikeus ja sen rooli kuntien kehittämisessä on kasvanut. Tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että oikeuksien saaminen ei yksinään ratkaise osallistumisongelmia, kuten kuntalaisten passiivisuutta, sillä kuntalaisten on otettava myös itse vastuu omasta osallistumisestaan. Kaiken kaikkiaan osallistuva budjetointi voi olla arvokas työkalu kuntademokratian vahvistamiseksi ja kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi. On kuitenkin tärkeää, että sen toteutus on merkityksellistä ja vaikuttavaa, eikä pelkkää nappikauppaa. Eveliina Uimarihuhta Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan: ”Osallistuva budjetointi kunnan osallisuustekijänä – Johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä osallistuvaan budjetointiin deliberatiivisen demokratian näkökulmasta”. Tutkielman ohjaajina toimivat Marjo Suhonen ja Jaana Leinonen Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |