Kaikissa yhteiskunnissa ihmiset sairastuvat, ikääntyvät tai ovat jostakin syystä kykenemättömiä hankkimaan itselleen tai perheelleen tuloja oman työpanoksensa avulla. Tällaisissa tilanteissa yhteisö tavalla tai toisella, paremmin tai huonommin, huolehtii taloudellisesti haastavaan tilanteeseen joutuneista. [1] Kuva: Unsplash / micheile dot com Sosiaaliturvakomitea on määritellyt sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuden, ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen sosiaaliturvan keskeisiksi haasteiksi [2]. Toimeentuloturvajärjestelmää syytetään usein byrokraattiseksi, kasvottomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi, ja sen toimivuudesta löytyy monenlaisia kokemuksia. Toimeentuloturvajärjestelmää voidaan arvioida myös muista kuin byrokraattisuuden ja asiakkuusprosessien näkökulmista. Korvaustasot ovat jääneet vääjäämättä jälkeen yleisestä ansiotason ja elinkustannusten kasvusta. Toimeentuloturva on toistuvasti ollut poliittisten päätöksentekijöiden arvioinnin kohteena. [3] Kysyntää on toimeentuloturvajärjestelmän kokonaisvaltaiselle uudistamiselle. Toimeentuloturvan uudistus Sosiaali- ja terveysministeriön [4] mukaan sosiaaliturvakomitean kokouksessa 24.10.2022 käsiteltiin sosiaaliturvan vaihtoehtoisiin järjestämistapoihin liittyvän selvityksen alustavia tuloksia ja linjauksia uudistamistyön jatkolle. Sosiaaliturvakomitean kokouksissa työstetään parhaillaan välimietintöä, joka julkaistaan maaliskuussa 2023. Työryhmä on sosiaaliturvakomitean pyynnöstä muodostanut tarkemmat mallit vaihtoehtoisista sosiaaliturvan järjestämistavoista, joista yksi on perustulo. Perustulomallissa nykyisen perusturvan suuruinen perustulo maksettaisi kaikille 18–64-vuotiaille, jotka eivät ole eläkkeellä. Perustulo korvaisi perusturvaetuudet, ansioturvan perusosan sekä 18 vuotta täyttäneiden opintorahan ja kotihoidontuen. Perustuloa siis pohditaan parhaillaan vaihtoehtona toimeentuloturvan uudistuksessa. Progressiivinen toimeentuloturvan järjestämisen malli: perustulo Perustulosta on käyty kansainvälistä keskustelua ja aiheesta keskusteltu myös Suomessa vaihtelevasti eri aikakausina. Suomessa järjestettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Suomen perustulokokeilun myötä toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin osallistujien keskuudessa paremmaksi, mutta kokeilun työllisyysvaikutukset arvioitiin vähäisiksi. Perustuloon liittyy muun muassa kansantalouden, työelämän, verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuuksiin liittyviä tekijöitä. Tarvitaan laaja-alaista tutkimusta perustulon ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Suomalaiseen toimeentuloturvaan ja sen jakamiskäytäntöihin liittyy useita haasteita, joilla on yhteys taloudellisen tuen saajien hyvinvointiin. Toimeentuloturvaan liittyvät haasteet ilmenevät toisinaan yksilön heikentyneenä hyvinvointina. Perustulon on havaittu – sekä kansainvälisten että suomalaisen perustulokokeilun – myötä parantaneen monella tapaa osallistujien hyvinvointia. Perustulon hyvinvointivaikutukset liittyvät muun muassa työelämäosallisuuteen, kuluttamiseen, ympäristökysymyksiin, tasa-arvoon, työelämän muutokseen, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen. Perustulo voidaan nähdä varteenotettavana toimeentuloturvan toteuttamisen vaihtoehtona. Etenkin kun otetaan huomioon nykyisen toimeentuloturvan malliin, ja sen toteuttamiseen osana palvelujärjestelmää, liittyvät haasteet. Kirjoittanut Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelija Kia Häkli. Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Perustulo mahdollisena vastauksena toimeentuloturvan haasteisiin – kirjallisuuskatsaus perustulon psykologisen hyvinvoinnin vaikutuksista”. Tutkielman ohjaajana toimi Liisa Hokkanen. Lähteet:
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |