Sijaishuoltopaikan muutoksia tehdään sijaishuollon sosiaalityössä enenevissä määrin. Sijaishuoltopaikan muutoksilla on moninaisia vaikutuksia sijoitettujen nuorten elämässä tässä ja nyt sekä tulevaisuudessa. Tämä väite pohjautuu pro gradu- tutkielmaani. Tutkielmassani haastattelin narratiivisesti neljää täysi-ikäistä laitoshoitoon sijoitettuna olleita nuoria aikuisia. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaisia kertomuksia lastensuojelulaitoksiin sijoitettuina olleet nuoret aikuiset kertovat sijaishuoltopaikan muutoksista ja kuinka kokemukset ovat vaikuttaneet pysyvyyteen sijoituksen aikana ja sen jälkeen. Tämän blogitekstin tarkoituksena on esittää tutkimukseni keskeisimmät tulokset. Tuloksia voivat hyödyntää kaikki sijaishuollossa työskentelevät sekä tulokset voivat toimia vertaistukena sijoitettuina olleille nuorille. Pysyvyyteen vaikuttavat tekijät sijoituksen alkuaikana Huostaanoton aikana nuoren kanssa työskentelevien henkilöiden tulisi ymmärtää huostaanotto kokonaisvaltaisena elämänmuutoksena nuoren elämässä. Hyvin valmisteltu siirtyminen sijaishuoltoon tukee pysyvyyden saavuttamista. Pysyvyyttä tukee sijoituksen syiden selvittäminen sekä tarpeeksi laaja selvitys tulevasta sijaishuoltopaikasta (Andenaes 2012, 493–496). Sijaishuoltoon siirtymiseen liittyy sijaishuoltopaikkaan tutustuminen. Jokainen sijaishuoltopaikan muutos on uusi tilanne ja aloittaa uudenlaisen elämäntilanteen, jonka vuoksi sijaishuoltopaikkaan tutustuminen on tärkeää (Laakso & Enroos 2016). Omassa tutkimuksessani nuoret olivat päässeet tutustumaan sijaishuoltopaikkoihin vaihtelevasti. Erityisesti yllätykselliset siirtymät ja tutustumisen toteutumattomuus aiheutti nuorissa epätietoisuutta ja asenne sijaishuoltopaikkaa kohtaan saattoi olla negatiivinen. Pysyvyyden edistäminen sijaishuollon aikana Sijaishuollon aikana pysyvyyttä voidaan vahvistaa monin eri tavoin. Pysyvyystavoitetta voidaan vahvistaa nuoren näkemysten huomioonottamisella. Tutkimustulosteni mukaan, mikäli nuoret olivat saaneet vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin ja he tunsivat tulleensa kuulluksi, vahvisti tämä heidän kiinnittymistään sijaishuoltopaikkaan ja siellä olemiseen. Lisäksi nuoren kuunteleminen vahvistaa nuoren osallisuutta omassa elämässään. Näkemysten huomioonottaminen ei nuorten mukaan tarkoittanut, että päätökset tehtiin heidän toiveidensa mukaan, vaan sitä, että heidät otettiin huomioon. Suhdeperusteinen pysyvyys näyttäytyi tutkimuksessani vahvimpana osa-alueena pysyvyyden edistämisessä. Nuoren ja omaohjaajan läheinen ja luottamuksellinen suhde vahvisti suhdeperusteista pysyvyyttä ja kiinnittymistä sijaishuoltopaikkaan. Mikäli nuori oli kokenut paljon sijaishuoltopaikan muutoksia, hänen luottamuksensa kehittyminen ohjaajiin oli haastavaa. Sijaishuoltopaikan ulkopuolisten merkityksellisten suhteiden ylläpitäminen ja vahvistaminen oli sijaishuollon aikana tärkeää. Tähän liittyi esimerkiksi sujuva yhteydenpito perheeseen ja ystäviin. Vahingoittavat ihmissuhteet omassa elämässä sen sijaan vaikeuttivat pysyvyyden saavuttamista. Tällaisia ihmissuhteita omassa tutkimuksessani oli kiusaajat sijaishuoltopaikassa sekä vaikeat perhesuhteet. Suhde sosiaalityöntekijään voi olla joko pysyvyyttä edistävä tai estävä tekijä. Nuoret toivat niukasti esille omaa suhdettaan sosiaalityöntekijään, joka on mielenkiintoista siinä suhteessa, että sosiaalityöntekijät tekevät päätökset sijaishuoltopaikan muutoksista sekä muista nuoren elämää koskevista asioista. Kuitenkin pidempiaikaiset sosiaalityöntekijät kuuntelivat nuorten mielipiteitä enemmän. Myönteiset tunteet ja kokemukset sijaishuoltopaikassa vahvistivat pysyvyyden saavuttamista. Sen sijaan negatiiviset tunteet, jotka johtuivat sijaishuoltopaikan muutoksista (luottamuksen rikkoutuminen, epäluottamus pysyvyyteen) vaikeuttivat sijaishuoltopaikkaan kiinnittymistä. Pysyvyys sijaishuollon jälkeisenä aikana Pysyvyyteen vaikuttavat tekijät eivät pääty sijaishuollon aikaiseen aikaan, vaan jatkuvat myös sijoituksen jälkeen. Sijaishuollon aikainen pysyvyys vaikuttaa nuoren elämään itsenäistymisen jälkeenkin. Sijaishuollon aikana voidaan valmistaa nuorta jo tulevaan itsenäisyyteen ja siinä selviytymiseen. Pysyvyyden saavuttaminen ja muutoksen aikaansaaminen sijaishuollon aikana vaikuttivat itsenäiseen elämään. Ne nuoret, jotka olivat pidempiaikaisessa sijaishuoltopaikassa, pärjäsivät myös itsenäisessä elämässä paremmin. Nuoret hyötyivät siitä, että heidät valmisteltiin itsenäistymiseen hyvin. Tähän liittyi muun muassa itsenäistymisharjoittelut sekä tarpeeksi tukeva siirtyminen itsenäiseen elämään. Myös jälkihuollon tuki koettiin tärkeäksi. Tarpeeksi hyvä itsenäistymisen tuki vahvisti pysyvyyttä ja pärjäämistä omassa elämässä. Lopuksi Pysyvyys sijaishuollossa tarkoittaa kokonaisvaltaisen muutoksen saavuttamista nuoren sijoitetun nuoren elämässä. Parhaimmillaan nuori pääsee pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan, jossa häntä kuunnellaan, hän pystyy luomaan merkittäviä ihmissuhteita ja hän saa hyvät eväät itsenäiseen elämään. Josiina Niemi Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan ”Sijaishuoltopaikan muutoksen kokemuksia sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten kertomana”. Lähteet: Andenaes, Agnes 2012: From ‘placement’ to ‘a child on the move’: Methodological strategies to give children a more central position in Child Welfare Service. Qualitative Social Work, 11(5), 486–501. Laakso, Riitta & Enroos, Rosi 2016: Vierailla ovilla. Lapsen sijaishuoltopaikkaan tulo huostaanotettujen lasten ja sijaishuoltopaikkojen toimijoiden näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka 81(5), 506–515. Kuva: Pixabay
Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |