Täällä tietää missä lohet loiskivat – Lohi poliittisen identiteetin rakentajana Tornionjokilaaksossa19/12/2021
Lohi on poron ohella Lapin tunnetuimpia poliittisia eläimiä ja Tornion-Muonionjoki Suomen tunnetuimpia lohijokia. Lohi, tuo kalojen kuningas, herättää keskusteluja ja on iso asia paikallisesti.
Tornionjokilaakso ja lohi Tornion-Muonionjoki, paikallisten suussa Väylä, sijoittuu Suomen ja Ruotsin rajalle ja on samalla myös rajajoki. Lohenkalastuksella on Tornionjokilaaksossa vuosisatojen perinteet, esimerkiksi jo Ruotsin vallan aikana Tornionjokilaaksoa alettiin verottamaan lohenpyynnistä. Tornionjokilaakso on leimallisesti tunnistettava alue, jota leimaa lohen lisäksi muun muassa meänkieli ja lestadiolaisuus. Lohi on taloudellisen arvostuksensa ja kulttuurisen merkityksensä takia Itämeren tutkituimpia eläinlajeja. Suomen joista vain Tornion-Muonionjoessa ja Simojoessa on alkuperäinen Itämereen laskeva lohikanta. Tornion-Muonionjoenlohi syntyy ja kasvaa ensimmäiset vuodet joessa, ennen kuin ne lähtevät Itämerelle syönnösvaellukselle. Merellä lohi viettää 1-4 vuotta, jonka jälkeen se lähtee kutuvaellukselle kohti syntymäjokeaan. Lohi ja identiteettipolitiikka Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi identiteettipolitiikka. Identiteettipolitiikka on tullut perinteisten poliittisten jakojen rinnalle. Poliittiset kamppailut liittyvätkin nykyään yhä useammin tilaan tai alueeseen, joten aluekohtaisista kysymyksistä on tullut uusia poliittisia kiistakysymyksiä. Näissä osapuolina ovat yleensä eri alueiden edustajat, jolloin identiteetti kytkeytyy vahvasti toimijuuteen ja politiikkaan. Poliittiset kamppailut eivät ole siis enää ainoastaan puoluepoliittisia, vaan esimerkiksi alueellisesta kysymyksistä on tullut uusia poliittisia kiistakysymyksiä. Näin ollen eri alueet ovat alkaneet erottua myös intressiryhminä. Gradun päätutkimuskysymys oli, miten lohenkalastuskulttuuri vaikuttaa Tornionjokilaaksossa asuvan identiteetin rakentumiseen. Tähän kysymykseen vastasin haastatteluaineiston ja Tornio-Muoniojoki-seura ry:n laatimien kannanottojen ja vetoomusten pohjalta. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että Tornionjokilaaksossa lohi rakentaa kahta poliittista identiteettiä, jotka omaavat vahvan identiteettipotentiaalin. Poliittinen lohi Poliittinen lohi rakentuu niistä asioista, jotka rakentavat ja muodostavat lohesta poliittisen eläimen. Menneisyys ja historiapolitiikka määrittävät tämän päivän tilannetta siinä määrin, että se on tavallaan luonut vastakkainasettelun Väylänvarren ja meri- ja rannikkokalastajien välille. Sotien jälkeen Suomi valtiona panosti merellä tapahtuvaan lohenkalastukseen, mikä johti Tornion-Muonionjoen lohikannan pienentymiseen melkein sukupuuton partaalle. Historiassa koetut vääryydet lohipolitiikan osalta ovat olleet yhtenä laukaisevana tekijänä lohen puolustamiseen osalle haastateltavista. Valtakunnanpolitiikassa ja eduskuntatasolla esiin nousee vastakkainasettelu. RKP:n rooli meri- ja rannikkokalastuksen puolestapuhujana nousee esiin vahvasti, mikä tuottaa perinteisen vastakkainasettelun, jossa on vahva identiteettipoliittinen aspekti. RKP nähdäänkin ”ei-meinä”, jonka kautta voidaan määritellä se keitä me olemme. Toinen vastakkainasettelu nousee esiin maa- ja metsätalousministeriön suhteen. Ministeriön ja eduskunnan lohipolitiikka koetaan liian poukkoilevana, eikä Tornionjokilaaksoa oteta tarpeeksi huomioon päätöksenteossa, ja esimerkiksi ministeriön virkamiehiesten katsotaan ajavan meri- ja rannikkokalastajien etuja. Alueellinen lohi Alueellinen lohi rakentuu erilaisista Tornionjokilaaksoon liittyvistä teemoista. Alueellinen vaikuttaminen on nostanut päätään tällä vuosituhannella muun muassa perinteisenä kansalaisvaikuttamisena. Lohilähetystöjen avulla on pyritty tuomaan valtakunnantason päättäjien tietoon, minkälaista lohipolitiikkaa Tornionjokilaaksossa toivottaisiin. Toisena kanavana nähdään kunnallispolitiikka, jossa kunnat toimivat aktiivisesti lohen puolesta. Jokiseura on tehnyt vuosikymmenten saatossa aktiivisesti töitä lohen puolustamiseen, jotta mahdollisimman moni lohi pääsisi nousemaan kotijokeensa lisääntymään. Alueellisesta vaikuttamisesta kertovat Jokiseuran tekemät lukuisat vetoomukset ja kannanotot asianosaiselle ministerille ja aina oikeuskansleria myöten. Lopuksi Olen pro gradu -tutkielmassani etsinyt ja löytänyt vastauksen tutkimuskysymykseeni. Haastatteluiden ja analyysin jälkeen voidaan todeta, että lohi sekä yhdistää että jakaa. Tornionjokilaaksossa lohi siis rakentaa identiteettejä kahdella tapaa: niin alueellisesti kuin poliittisesti. Nämä poliittiset identiteetit johtavat erilaisiin vaikuttamiskeinoihin ja pyrkimyksiin sekä rakentavat myös käsitystä omasta elinympäristöstä ja sen eroavaisuudesta muihin alueisiin. Näin lohi rakentaa poliittisia identiteettejä, koska ilman sitä ja lohenkalastuskulttuuria esimerkiksi poliittiset ja alueelliset vastinparit voisivat sijaita ihan toisaalla. Ville-Aarne Nordberg Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu valtio-opin pro gradu -tutkielmaan ”Täällä tietää missä lohet loiskivat – Lohi poliittisen identiteetin rakentajana Tornionjokilaaksossa.” Gradun ohjasivat Petri Koikkalainen ja Tapio Nykänen. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |