Työhyvinvointi ja työssään jaksavat yksilöt organisaatiossa eivät ole sattumaa. Esimiehellä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin rakentamisessa työyhteisössä.
Kuntasektorilla on totuttu melko tasaiseen muutostahtiin aiempina vuosikymmeninä. Nykypäivänä toimintaa leimaavat esimerkiksi jatkuvat muutokset, kiire, aikataulupaineet ja digitalisaation lisääntyminen. Lista on lukematon. Tällainen toimintaympäristö asettaa haasteensa myös työhyvinvoinnin ylläpitämiseen organisaatioissa. On kyettävä uudistamaan ja uudistumaan, unohtamatta henkilöstöä organisaation tärkeimpänä voimavarana. Millaisena luokanopettajat näkevät työhyvinvoinnin työssäjaksamisensa kannalta? Yhteiskunnassa luokanopettajat kouluttavat tulevaisuuden tekijöitä – heillä on keskeinen rooli olla kouluttamassa yhteiskuntaan uusia osaajia. Tutkimuksessani, jossa tarkastelin työhyvinvoinnin merkitystä luokanopettajien työssäjaksamiseen, havaitsin, ettei työhyvinvointi organisaatiossa ole mikään itsestään selvyys vaan sen eteen on tehtävä töitä; kyse on niin organisaatioon, yksilöön kuin olosuhteisiin liittyvien tekijöiden summasta, joka elää tilanteiden mukaan. Sillä, miten hyvinvoivia ja jaksavia tämän ammattiryhmän edustajat ovat, on myös merkityksensä siihen, millaisia tulevaisuuden tekijöitä yhteiskuntaan saadaan. Havaitsin tutkimuksessa, että puitteet työhyvinvoinnille luodaan työjärjestelyillä ja esimiestyöllä. Ihmisläheinen johtaja kohtaa työntekijät arjen työssä, on läsnä ja kuuntelee Esimies luo työyhteisön, jossa yksilöt toimivat. Yhteen hiileen organisaatiossa voidaan puhaltaa vain aidolla vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä. Tutkimuksessani havaitsinkin, että luokanopettajat odottivat erityisesti ihmissuhdetaitoista, oikeudenmukaista ja läsnäolevaa arkipäivän johtajaa. Esimiehellä tulisi olla kykyä ja taitoa kohdata eri tilanteista tulevat yksilöt. Ymmärryksen kautta on mahdollista päästä lähemmäksi myös sitä, miten eri persoonallisuuksia tulee johtaa. Hyvää tulosta organisaatiossa ei saavuteta pelkästään hiomalla prosesseja vaan katse tulee kääntää henkilöstöön ja heistä löytyvään potentiaaliin. Tutkimuksessani osaamisen hyödyntäminen nähtiinkin keskeiseksi tekijäksi yksilön työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Osaamista tulisi saada hyödyntää, mutta myös työkavereita kaivattiin ongelmatilanteisiin apuun. Työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus, jolloin jokainen yksilö antaa sille oman merkityksensä. Yksi merkitys on kuitenkin selvä: työhyvinvointi on niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnan etu. Eveliina Kauppinen Lapin Yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Työhyvinvoinnin merkitys luokanopettajien työssäjaksamiseen” Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |