Työnantajamielikuva esiintyy jatkuvasti ohjelmistokonsultointiyritysten puheissa. Sen tärkeyden nimeen vannotaan lähes liturgian omaisesti, eikä ohjelmistokonsultoinnissa ole joidenkin mukaan mahdollista menestyä laisinkaan ilman työnantajamielikuvaan palaamista. Yllättävää kyllä, jäävät käytännön teot sangen vähäisiksi puheisiin verrattaessa.
Ohjelmistokonsultoinnin kova kilpailu Työnantajamielikuva on noussut ohjelmistokonsultoinnissa erittäin suureen keskiöön kilpailun kiristyessä. Uusia yrityksiä on tullut ja tulee alalle jatkuvasti, mutta asiantuntijapainotteiseen ja erityisosaamista omaavaan työvoimaan nojaava ala, joutuu luonnollisestikin kilpailemaan markkinoilla olevista alan huipuista eri keinoin. Osaajapula johtuukin oikeanlaisten osaajien puutteesta. Alalla olevat työttömät ohjelmoijat omaavat näin ollen konsultointifirmojen näkökulmasta vääränlaista, tai liian vähäistä osaamista, jolloin he jäävät rannalle rekrytointiprosessissa. Koodaripula koskee tosin myös ohjelmistoalaa kokonaisuutena kuten Kauppalehdessä julkaistu artikkeli (Kauppalehti 15.3.2018) kertoo. Alan erityisosaajista valtaosa onkin jo saavuttanut palkkahuipun. Tämä on taso, jonka jälkeen työnantajan valintaan vaikuttavat yhä enemmän muut tekijät. Tällöin työnantajamielikuva on noussut keskusteluun keinona korostaa työyhteisön muita houkuttelevia puolia. Työnantajamielikuvan tärkeys teoriassa Suoritin omaa pro gradu -tutkielmaani varten haastatteluja ohjelmistokonsultoinnin parissa toimivien organisaatioiden edustajille. Lähes poikkeuksetta työnantajamielikuvaa kommentoitiin sanoilla:
Työnantajamielikuvan tärkeys käytännössä Puheissa työnantajamielikuva koettiin lähestulkoon liiketoiminnan säilyvyyden elinehtona, mutta haastattelujen eteneminen teki sangen selväksi sen, miten paljon puheet eroavat käytännöstä. Joissain organisaatiossa työnantajamielikuva oli otettu mukaan järjestelmälliseen strategiatyöhön, mutta toisissa organisaatioissa vastaava suunnitelmallisuus puuttui. Konkreettisin erimerkki käytännön ja teorian ristiriidasta oli kuitenkin resurssit. Puheista ja hypestä huolimatta työnantajamielikuvaa rakentaa useassa organisaatiossa yksi tai kaksi HR:n työntekijää oman toiminnan ohella, jos aikaa muulta jää. Tämä kertoo konkreettisesti sen, miten hype ei täysin vastaa todellisuutta. Mikä tähän sitten neuvoksi? Orgaaninen itsestään muodostunut hyvä yrityskulttuuri ja työyhteisö ovat varmasti niitä parhaita myyntivaltteja työvoimasta kilpailtaessa, mutta jotenkin tämä viesti olisi saatava suuren yleisön tietoisuuteen. Kenties avain kaikkeen on vasta tulossa ja tekeminen opettaa. Kun parhaat käytänteet ja mittarit on saatu selvitettyä, on työtä helppo lähteä jalostamaan. Nyt olisi tärkeää pysyä tällä tiellä, kokeilla, mitata ja selvittää. Myös käytännön resurssit voivat lisääntyä, kunhan työnantajamielikuvan käsite aukenee organisaatioissa tarkemmin. Pekka Alakoski Kirjoitus perustuu hallintotieteen pro gradu -tutkielmaan ”Kriittistä on, että löydämme oikeita osaajia” – Työnantajamielikuvan rooli ohjelmistokonsultoinnin henkilöstöhankinnassa. Lähteet: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomesta-puuttuu-vuonna-2025-jopa-25-000-osaavaa-koodaria-tivia-ehdottaa-ohjelmistoyliopistojen-perustamista/15f1d144-72cc-345c-93e2-e5a36e810eaf Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |