Muutoksien realisoitumista arjen työhön asiakasrajapinnan työntekijöiden asemassa olisi syytä tarkastella digitaalisissa muutoshankkeissa syvällisemmin. Kuva: Alex Knight/ unsplash.com
Digitalisaation vyöryminen työelämään Työelämä on digitalisoitunut finanssialalla jo vuosikausia, mutta tietotyön automatisointi ja uudenlaisten digitaalisten työkalujen käyttö on kasvattanut viime vuosina suosiotaan alan toimijoiden keskuudessa enemmän kuin koskaan. Tähän on johtanut esimerkiksi kuluttajien kulutustottumusten muutos enemmän aikaan ja paikkaan sitoutumattomaan asioiden hoitamiseen sekä haastava toimintaympäristö, jossa kilpailu samoista asiakkaista on kovaa. Etenkin globaali pandemia ajoi yritykset digitalisoitumaan entistä nopeammin, kun kasvokkain tapahtuneet asiakaspalvelutilanteet oli siirrettävä digitaalisten palveluiden kautta suoritettaviksi. Työn sisältö muuttuu monessa työtehtävässä, kun esimerkiksi ohjelmistorobotiikan prosessit ottavat hoitaakseen tehtäviä, jotka ovat ennen olleet asiakasrajapinnassa työskentelevien ihmisten perustyötehtäviä. Muuttuvan työn johtaminen Digitaalisten muutoshankkeiden suunnittelu ja johtaminen käytännön tasolle asti on usein toteutettu täysin oppikirjan mukaisesti it-hankkeiden toteutuksen näkökulmasta, mutta muutosjohtaminen työntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna, jää usein pintapuoliseksi. Yleiskaavan mukaan tulevat muutokset käydään yhdessä läpi ja uusia työkaluja ja järjestelmiä opetellaan yhdessä käyttämään, sekä ehkä jopa taustoitetaan viestinnällä muutosten syistä ja tavoitteista. Työntekijöiden omat tuntemukset työn sisältöjensä olennaisista muutoksista unohdetaan usein huomioida. Erityisesti työntekijöiden ammatti-identiteetti, joka on saattanut rakentua esimerkiksi asiakkaiden kasvotusten kohtaamisen ja vuorovaikutuksen ympärille, kokee valtavan kolauksen, jos tämä vuorovaikutus muuttuukin verkon välityksellä tapahtuvaksi viestittelyksi. Ammatti-identiteetti tarkoittaa yleisesti ihmisen ammatillista minuutta eli käsitystä itsestään työntekijänä. Työntekijöiden ammatti-identiteettiä pidetään organisaatiojohdon puolelta usein itsestäänselvyytenä, mutta samalla unohdetaan se, että työntekijän identiteettiä saattaa heilutella jo pienetkin työn sisällön tai tekotavan muutokset, jos työntekijä ei koe niitä omikseen. Ammatti-identiteetin heikkenemisen seurauksena työntekijöillä esiintyy motivaatio-ongelmia, tehottomuutta ja sitoutumattomuutta työnantajaan. Lopuksi Tutkimukseni perusteella ammatti-identiteetti käsitteenä on melko tuntematon ja sitä ei olla osattu ottaa huomioon muutosjohtamista suunniteltaessa eikä muutosjohtamisen käytännöissä digitaalisten muutoshankkeiden yhteydessä. Muuttuvien työnsisältöjen kohdalla muuttuva ammatti-identiteetti olisikin syytä ottaa huomioon jo johtotasolla hankkeita suunniteltaessa, jotta tarvittava tuki työntekijöille olisi tarjottavissa. Lilli Alatalo Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kirjoitus perustuu johtamisen pro gradu – tutkielmaan: Digitaalinen muutoshanke finanssialan yhtiössä – Ammatti-identiteetin huomiointi muutosjohtamisen käytännöissä. Työn ohjaajana toimi Anu Valtonen. Kirjallisuus: Cameron, & Green, M. (2020). Making sense of change management: a complete guide to the models, tools, and techniques of organizational change (Fifth edition.). Kogan Page. Eteläpelto, A., & Vähäsantanen, K. (2010). Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa T. Asunmaa & P. Räihä (toim.) Samalta viivalta, 4, 45–67. Tomo. (2019). Professional identity crisis: balancing the internal and external perception of professional image. Emerald Publishing. Comments are closed.
|
Yhteisillä tulillaLapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimusyhteisön blogi. Categories |
Yhteisillä tulilla | Yhteisillä tulilla |